Miten laskimoveri poistuu aivoista?

Aivoista tuleva laskimoveri  kåyttää kakosijärjestelmää ja vaihtaa järjestelmää asennon mukaan: jos oihminen on makuuasennossa, jugulaarivenat ovat auki. Jos ihminen on pystyasennossa nämä sydåmen yläpuolella olevat jugulaarivenat kollapoituvat ja veri käyttää vertebralisvenoja .  Asento siis mm. vaikuttaa  venateitten valintaan.
 http://jp.physoc.org/content/560/1/317.full
otan varmuuden vuoksi laskimokartasta laskimoiden nimet ensin luetteloksi

Ylempi onttolaskimo kerää näitä ylhäältä tulevia laskimoveriä Vena Cava superior ( cranialis). Tämä on aivan sydämen yläpuolella ja laskee oikeaan eteiseen.

 Se ottaa vastaan kaksi haaraa ylhäältä:
Venae   brachiocephalicae ( oikeasta  (dextra) hartiasta ja oikesta pääpuoliskosta kokoava ja vasemmasta (sinistra)  hartiasta  ja  vasemmasta pääpuoliskosta kokoava hartian ja pään laskimo)
 Siis 
Vena barchiocephalica dextra,   Vena brachiocephalica sinistra.
 Nämä  keräävät 11haararyhmää kumpikin, toinen oikealta toinen vsemmalta.
1. Vv. thyreoidae inferiores
2. Vv. thymicae, bronchiales, mediastinales
3. V. thoracica interna
4. V. intercostalis suprema
5. V. jugularis interna
6. Vv. jugulares externae et anteriores
7. V. vertebralis
8. V. cervicalis profunda
9. V. transversa colli
10. V. suprascapularis
11. V. subclavia

Ihmisen pään  laskimoveri ( ainakin silloin kun ihminen on poitkällään, makuuasennossa)  käyttää jugulaarilaskimoitten joukkoa Venae jugulares, kurkkulaskimoita.
 Syvällä kaulakudoksen sisällä on  Vena jugularis interna.
 Pinnallisia on kaksi  venae jugulares externae  et anteriores.  Nämä kolme jugulaarilaskimoa  molemmilta puolin muodostavat keskenään useita  anastomooseja,  jotka ovat yksilöllisesti  vaihtelevia.
Jugulaarit ottavat vastaan laskimoverta (1) kallon sisälaskimoista, (2)  kasvojen laskimoista, (3) pään ja kaulan elinten laskimoista, (4) takaraivosta  ja korvan laskimoista.


http://edoc.hu-berlin.de/dissertationen/muenster-thomas-von-2002-12-11/HTML/objct5.png



JUGULARIS INTERNA, sisempi kurkkulaskimo alkaa  kallon pohjan aukon  Foramen  jugulare-kohdasta, siinä on laskimossa hieman laajempi kohta , ylempi Bulbus,   ja siihen  virtaa  kallon puolelta  laskimoaltaasta nimeltä  SINUS SIGMOIDEUS, laskimoverta.
Tämä sisempi kurkkulaskimo seurailee pään  valtimoa  A. carotis interna( A. carotis communis)
ja juuri ennen kuin  laskimo yhdistyy hartiasta tulevaan V. subclavia laskimoon , siinä on toinen laajenema, alempi Bulbus venae jugularis.
VENA JUGULARIS iNTERNASSA on negatiivinen paine.  kuten kaikissa kaulalaskimoissa. 

Vena jugularis internassa   palaa kohti sydäntä sellaista laskimoverta, joka on peräisin kallonontelon sinuksista, joihin aivolaskimot laskevat sekä  silmän laskimoista, lisäksi kurkun alueelta  nielun laskimoita, kielen laskimo, kilpirauhasen  ylempi laskimo, kaulalihaslaskimo, kasvolaskimo leukaluunn  takainen laskimo ja  kerää myös ohimolaskimoitten  verta.

Vv. JUGULARES EXTERNAE  et ANTERIORES  Ulommat kurkkulaskimot  saavat haaroja   korvan takaa    Vena auricularis  posterior ja niskasta  V. occipitalis. Ohimoon kerää verta   V. temporalis superficialis, kasvoijen alueelta on Vena Facialis.


Oikean ja vasemman puoleinen kurkkulaskimo  tekee  punoksen  ja anastomoosin monessa kohtaa, mutta yksi tärkeä on kurkunpään kohta. Arcus venosus juguli. 


 Sitten niistä aivon sisäisistä  ja ulkoisista laskimoaltaista  nimeltä  SINUS ( laskimoitten laajentumakohta) .
SINUS DURAE MATRIX, Aivon kovan kalvon laskimoaltaat: ja mihin niitten laskimoveri laskee:

1. Sinus sagittalis superior (pariton, ylhäällä aivojen  keskellä)
2. Sinus sagittalsi inferior (pariton, aivosirpin  vapaalla reunalla)  ( Nämä 1. ja 2. laskevat  seuraavaan, Sinus rectus)
3. Sinus rectus  ( pariton, pikkuaivoteltan  Tentorium cerebelli  tienoossa  laskee niskaan päin)
4. Sinus transversus , jatkaa molemmin puolin kohden  korvan tienoon kallioluuta ( jossa  laskimosinus saa nimen sinus sigmoideus)
5. Sinus sigmoideus kääntyy  alas kohti Foramen jugularea jossa alkaa kurkkulaskimo.
6. Sinus occipitalis  laskee  Foramen occipitale magnumin kautta ulos  kallon alueelta ja laskee yleensä  JUGULARIS INTERNA-laskimoon..
7. Sinus cavernosus , muodostaa laskimopunoksen  aivolisäkkeen  ympäri ja liittyy seuraavaan.
8. Sinus petrosus superior,   liittää  edellisen  verkoston .  sinus sigmoideukseen
 9. Sinus petrosus inferior  johtaa sinus cavernosus- laskimoverta suoraan foramen jugularen kautta JUGULARIS INTERNAAN.

Sitten on mainitava vielä   Silmän laskimot Vv. ophtalmicae. Ne laskevat Sinus cavernosukseen.
Siten on Vv. diploicae , jotka ovat kallokopanluun laskimoita.  Niistä osa laskee suoraan   kovan kalvon sinuksiin I Sinus durae mater) , osa laskee  luun ulkopuolelle päänahan laskimoihin ja osa  laskee  vv. emissariae laskimoihin.  jotka yhdistävät  mainittuja  verkostoja.
Vv. emissaria mastoidea  yhdistävät  niskalaskimon V. occopitalis   ja  Sinus sigmoideuksen.
V. emissaria parietalis  päälaelta  yhdistävät  sinus sagittalis superiorin ja  V. temporalis superficialiksen.( pinnallisen ohimolaskimon.)
V. emissaria occipitalis yhdistää  isojen sinuksien yhtymäkohdan   Confluens   sinuum   niskalaskimoihin Vv. occipitales.
V. emissaria condyloides  yhdistää Sinus sigmoideuksen VENA VERTEBRALIS- laskimon   alkukohtien suonipunokseen. 

• NYT ollaan sitten  tultu asian ytimeen.

Mikä on tämä VENA VERTEBRALIS? Se on se laskimo joka pysyy auki vaikka ihminen on pystyasennossa.
Sen täytyy toimittaa laskimoveriä kohti sydäntä,   kun jugulariksen kollapoituvat pystyasennossa.
Miten  on mahdollista että vertebralis pysyy auki ystyasennossakin?
Se  alkaa takaraivon luun tienoosta  jossa se tekee anastomoosin  VENA OCCIPITALIS-laskimon  kanssa , kulkee nikamien muodostamassa kanavassa Foramina transversaria,   ja muodostaa punoksen  saman nimisen valtimon ympärille, ottaa lisäksi  vastaan  laskimoverta kaularangasta. ja laskee molemmin puolin pienellä tyvellä  Vv.  BRACHICEPHALIA - laskimoihin lähempänä keskiviivaa kuin JUGULARIS INTERNA - laskimon  bulbus kohta.
Vv. Vertebrales,  nikamalaskimo   ja  syvä kaulalaskimo yhteistyvellä  molemminpuolin (Vv. cervicalis profunda)  tulevat isoon runkoon   kilpirauhasesta tulevien laskimoiden  lateraalipuolella.
Tässä olisi hyvä jokin kuva. .Löysinkin sellaisen missä V. vertebralis oli sinisellä ja muut laskimot ja sinukset mustalla.

AIVOJEN PUOLEN IMUNESTEEN KULKU.Tässäkin on eräs seikka nähtävissä. Imuneste seuraa JUGULARIS venojen kulkua, mutta tässä yhteydessä ei mainita  A.vertebralista.
 Pään alueen imusolmukkeiden nimet:
Lymphoglandulae occipitales ( kerää imunestettä pään takaa, korvan takaa ja päälaelta, johtaa imunesteen pinnallisiin kaularauhasiin)
Lymphoglandulae auriculares posteriores ( kerää lymfaa regio mastoides alueelta; johtaa imunesteen  pinnallisiin ja syviin kaularauhasiin
Lymfoglandulae auriculares anteriores ( kerää lymfaa ohimoalueelta; johtaa imunesteen leuanalusrauhasiin ja pinnallisiin kaularauhasiin)
Lymphoglandulae submaxillares (kerää lymfaa poskesta ja suuontelon pohjasta; johtaa imunesteen pinnallisiin ja syviin kaularauhasiin
Lymphoglandulae parotidae (sijaitsee parotis-rauhasessa ja kerää lymfaa  Fossa infratemporaliksesta; joihtaa imunesteen leuanalusrauhasiin)
Lymphoglandulae faciales profundae (kerää lymfaa silmästä ja nenäontelosta; yläleuasta, kitalaesta ja nielusta;  johtaa imunesteen syviin kaularauhasiin)
Lymphoglandulae linguales ( kerää lymfaa kielestä; johtaa imunesteen syviin kaularauhasiin)
Lymphoglandulae cervicales  superficiales ,  KAULAN PINNALLISET IMUSOLMUKKEET (  Näitä on   pitkin V. JUGULARIS EXTERNAA ja  ne  keräävät  lymfaa ulkokorvasta, kaulasta ja niskasta ja johtavat  imunestettä syviin kaularauhasiin.
Lymphoglandulae cervicales profunda superiores , KAULAN YLEMMÄT SYVÄT IMUSOLMUKKEET  ( Näitä on pitkin V. JUGULARIS INTERNAA kallonpohjasta aivan  päänvaltimoiden haaraantumiskohtaan asti   ja  ne ottavat vastaan lymfaa kallonontelosta, syvistä kaulalihaksista, kurkunpäästä ja nielusta. Ne johtavat lymfaa  edelleen seuraavana mainittuihin rauhasiin:)
Lymphoglandulae cervicales profunda inferiores, KAULAN ALEMMAT SYVÄT IMUSOLMUKKEET.  (Nämä  sijaitsevat  Plexus brachialiksessa, hartiapunoksessa,  kädestä tulevan V-. Subclavia laskimon ja päästä tulevan V. JUGULARIS INTERNAN välissä ja ottavat vastaan kaikki kaulan ja pään alueen imusuonet ja imunesteen, joka on suurimmaksi osaksi  kulkenut jo muiden rimurauhasten kautta ja johtavat  sen TRUNCUS  JUGULARIKSEEN.

PLEXUS LYMPHATICUS JUGULARIS (kurkkulaskimon  imusuonipunos)  yhdistää syvemmät alemmat kaularauhaset syvempiin ylempiin  ja pinnallisiin ylempiin kaularauhasiin.

(KOMMENTTINI: Tässä huomataan imunesteen seurailevan V. JUGULARISTA, mutta  V. vertebraliksesta ei tässä yhteydessä mainita mitään. Lymfavirtaus siis ei vaihda   alternatiivitiehen asennosta riippuen).

Sitaatti alussa  mainitusta artikkelista:
 http://jp.physoc.org/content/560/1/317.full

"Conclusions

In conclusion, in humans cerebral outflow pathways include internal jugular veins and an alternative route, the vertebral venous plexus system. Results of mathematical modelling suggest that whereas internal jugular veins are the major drain for the brain in the supine position, in the standing position they are liable to collapse and cerebral venous blood is returned via the alternative pathway. During increased CVP in the standing position the internal jugular veins are re-opened and these veins are again the primary pathway for cerebral venous return. Ultrasound images of the internal jugular vein cross-sectional area verify model outcome. "

KOMMENTTINI
Tästä voi päätellä että on tärkeää ihmisen vaihtaa vuorokausittain   asentoa nukkumaasennon ja pystyasennon välillä, jotta  sekä Vena vertebralistiet että  V. jugularis interna tiet saavat tarpeeksi  veren vaihtumista  ja tulevat käyttöön kallonpohjan laskimoaltaitten tyhjentämisessä. ja täten  sinustromboosien   vaarakin vähenee. 

Kroonikkopotilaita pitäisi pitää pystyasennossa, kävellyttää ja  antaa olla  istuma-asennossa säännöllisesti.  Imunesteen tyhjentymiselle ja aivojen aineenvaihdunnalle  on luonnollisesti normaali biologinen rytmi  ja uni-valve rytmi eduksi.