Sivuhyppy neuronaalisiin kalvorakenteisiin

Neuronin kalvosta täytyy tässä ottaa sivuhyppy.

Aivostossa on myös osa peptideistä riippuvaisia ravinnossa tulevasta K1-vitamiinista (VKDP) aivan kuten muuallakin kehossa. Niitten peptidien osuus on integroida aktiiveja kalsiumjoneja(Ca++) neutraaliin tilaan gammakarboksyloituihin (Gla) glutamiinihappoihin eri peptidirakenteissa ja myös irrallisiin gammakarboksyloituihin glutamiinihappoihin.

Kun koagulatiokaskadi toimii kiihdytys ja sammutusvaiheissaan, näitten peptidien Gla-ryhmiin neutraalisti ja keveästi asettuneet Ca++ jonit pääsevät irtoamaan ja ne toimivat koagulaatiotekijänä FIV, faktori neljä, jolla on ratkaiseva merkitys.

Analogista peptidiä lienee neuronaalisissa kalvoissa: Lisäksi aktiivin , irronneen kalsiumjonin integroivat muut rakenteet ovat myös tärkeitä, jotta vapaan aktiivin kalsiumin vaikutus myös terminoituu ilman viivettä.

Kaikissa neuronaalisissa häiriöissä on juuri kalsiumin liikkeissä jotain virheellisyyttä, sitä on liian vähän tai liikaa oikeissa tai väärissä paikoissa.

Edellä mainittu väitöskirja kertoo neuronin yleisen aktivaatio ja funktiolinkin finalisoituvan sellaisessa yleisessä kalsiumin aallohtimisessa.

Tässä tulee mieleen seuraavat osatekijät.
Kuten on tiedettyä soluja stabiloi elektrisesti niitten ulkopuolinen kalsiumpälvi.
mutta solujen ulkopuolisen kalsiumin tulee olla neutraalisti sijaitsevaa, että kudosneutraliteetti säilyisi.

Sitten kun impulssiketju kulkee ja jokin toiminta on vahvistunut exekutioasteeseen, nämä stabiloivat kalsiumit voivat jostain tekijästä irrota ja vahvistaa aloitetun ja päätetyn toiminnan ilmenemällä hetkellisessä aktiivissa tilassa Ca++ ja sitten etsiytyä jonikanaviin ja aiheuttaa vahvasti positiivisen pälven neuronin sisään, mikä sitten täydellistää sen kertaisen aktiotoiminnan ja sitten tulee pieni latenssi, refraktäärinen vaihe, ennen kuin uusi tehtävä lähtee toimimaan ja jälleen finalisoituu tätä tietä.

Tässä solun ulkoisen kalsiumpeitteen kantaja-aineistossa on jo aiemmin todettu muutamia membraanisia ja transmembraanisia proteiineja.

Ne löydettiin, mainittiin ja sitten ne ovat unohtuneet palstoilta. Nyt alan katsoa, jos niistä on enemmänkin tietoa, sillä niitä tulee olla tarpeeksi kattavasti ja niiden tulee saada vitamiini K1 vaikutuksensa, jotta ne ovat funktionaalisia. Jos vitamiiniK1 vaikutus puuttuu, neuronaalinen kudos voi olla aika takkuisen epäintegroitunutta.

Nyt siirryn hetkeksi K1 vitamiinin aineenvaihdunnan alueelle VKDP peptidien pariin.



Tässä joudun palaamaan vanhaan K1-vitamiiniprojektiini.