Dopamiiniaineenvahidunnan geenejä Dopamiinibeetahydroxylaasi DBH ja tyrosiinihydroksylaasi TYH

•   Dopamiinihydroksylaasi

Geeni DBH Kr.9q34.2  Dopamiinibetahydroxylaasi tuottaa nodadrenaliinia.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/protein/NP_000778.3

Tämä geeni DBH dopamiinibetahydroxylaasi. Se on oxidoreductaasi, ( joka kuuluu  Cu- tyyppi II, askorbiinihaposta riippuvaiseen mono-oxygenaasiperheeseen) .

 Tämän geenin koodaama  entsyymi muuttaa dopamiinin noradrenaliiniksi. Geeniä ilmentyy eniten lisämunuaisten ytimessä  ( myös maksassa ja rasvakudoksessa) ja  entsyymituote erittyy rakkuloissa. Entsyymituote noradrenaliini on tärkeä neurotransmiteriaine , hermosignaalin välittäjäaine sympaattisessa hermojärjestelmässä.  Jos puuttuu entsyymiä dopamiinibeetahydroksylaasi, ilmenee  autonomisia ja kardiovaskulaarisia oireita kuten hypotoniaa ja ptoosia. Geenipolymorfiaa tavataan tardiivissa dyskineisaasa ja psykiatrisissa sairauksissa.

Tämän entsyymipuute aiheuttaa myös hyperinsulinemiaa ja insuliinireseitenssiä. 

Toinen hydroksylaasi:

• Tyrosine hydroxylase (TH)  tuottaa dopamiinia.

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/gene/7054
Geenin nimiä TYH, DYT14. Kr. 11p15.5.
(Insuliinigeenikin muuten sijaitsee tässä kiinnostavassa kromosomissa. 11p15.5)
Otan tässä muistiin konservoidut domeenit, koska siinä näkyy biopteriinin tarvekin.

Conserved Domains (4) summary

TIGR01269
Location:38 → 494

Tyr_3_monoox; tyrosine 3-monooxygenase, tetrameric

cd04930
Location:38 → 159

ACT_TH; ACT domain of the nonheme iron-dependent aromatic amino acid hydroxylase, tyrosine hydroxylases (TH)

pfam00351
Location:164 → 494

Biopterin_H; Biopterin-dependent aromatic amino acid hydroxylase

pfam12549
Location:2 → 26

TOH_N; Tyrosine hydroxylase N terminal

  Aivojen TH+ neuroneista. 

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27448941 Our results suggest that the TH-immunoreactive cells in the human cortex do not overlap with any known neurochemically-defined subsets of interneurons and provide further evidence of differences in the phenotype of these cells across species.

 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10660577

HIV-1 viruksen Tat  säätää alas THgeenin ilmenemän aivoissa ja täten aiheutata parkinsonin kaltaista oiretaa, koska dopamiinia ei muodostu.  HIV_1 täten tuhoaa TH+ neuroneja (tyrosiinihydrolaasipositiivisia dopamiinia tuotavia) , joiden funktiota eivät  muut neuronit  kata.  Ottaen  huomiooan miten HIV-1 virus  jatkaa voittokulkuaan maapallolla,  pätevän  HIV-1 rokotteen kehittelyllä on kiire, sillä viruksesta seuraava parkinonepidemia on kallis sekin maailman kansoille. Samalla  kehon oman antiretroviraalin järjestelmän elvyttämiseen kannataisi   panostaa, ainakin ottaa selvielle sen olemassaolo ja mahdollisuudet virota. 

Pitäisi saada pois sellainen ajatelutapa että  ei  tuosta viruksesta väliä eikä vaaraa , koska  nykyään on hyvät  lääkkeet olemassa . HIV_1 virus on neurotrooppi ja menee  suoraan keskushermostoon, vaikka  oireet  keskushermostosta tulevat myöhemmin esiin.