Demenssi ja koulutustarve

Lääkärien ja muun sairaalaväen lisäkoulutuksia ilmoitetaan IPULS- lehdessä.
Demenssin takia on myös koulutuksia tuon tuosta. Suomennosta eräästä koulutusohjelmasta.

• DEMENSSISAIRAUS on krooninen parantumaton tila, joka pahenee.

Demenssjukdom innebär ett kroniskt obotligt tillstånd som progredierar.

• Yhä enemmän tulee vanhenevia ihmisiä ja riski sairastua demenssiin lisääntyy iän myötä.

Allt fler blir äldre och risken att drabbas ökar med stigande ålder.

• Tällä hetkellä Ruotsissa on runsaat 150 000 henkilöä tässä taudissa.

I dagsläget är drygt 150 000 personer drabbade direkt av sjukdomen.

• Demenssin hoitokustannukset ovat 38 miljardia kruunua ja tämä käsittää lähinnä hoivaa erityisasunnoissa.

Kostnaden för demensvården är ca 38 miljarder kronor, huvudsakligen för omvårdnad i särskilda boenden (Information från Läkemedelsverket 2002;13:7-8).

• Demenssitauti käsittää kompleksin tilanteen, jossa on useitten kognitiivisten taitojen poisjäämist, ja näihin tarvitaan erilaista aputoimenpidettä.

Demenssjukdom innebär ett komplext tillstånd med olika kognitiva funktionsbortfall vilket kräver olika hjälpinsatser.

• Tautiprosessin kuluessa puhkeaa esiin usein psyykkisiäkin oireita.

Under sjukdomsprocessen debuterar inte sällan psykiatriska symtom (Information från Läkemedelsverket 5.2008).

• Muita oireita kuten virtsan ja ulosteen pidättämisen vajetta, kävelykyvyn loppumista, nielemisongelmistoa ja kouristuskohtauksia kuuluu dementian myöhäisvaiheeseen.

Andra symtom som inkontinens, upphörd gångförmåga, sväljningsproblem och kramper hör ihop med sjukdomens senare fas.

• TIIMITYÖ on olennaista, koska taudin kehittyessä monesta ammattialueesta käsin on osallistuttava hoitoon.

Då sjukdomsutvecklingen vid demens kräver flera yrkeskategoriers inblandning är teamapproachen väsentlig.

• Yhä useampi tulee asumaan kotonaan pitempään ja sen takia , jotta tällainen onnistuisi, tarvitaan lisää tietämystä demenssisairauden käsittelystä primäärihoidon piirissä.

Allt fler kommer att bo kvar hemma längre och för att detta ska fungera krävs ökade kunskaper för hantering av demenssjukdom inom primärvård.

• Sairaanhoitopiirien ja kuntien välsitä yhteistyötä ja tiimityötä arvitaan, jotta niin potilaat kuin omaiset voisivat pysytellä niin terveinä kuin mahdollista.

För att den sjuke och de anhöriga ska kunna hålla sig så friska som möjligt krävs teamarbete och samarbete mellan landsting och kommun.

• Useampia on otettava selvittäviin tutkimuksiin taudin varhaisemmissa vaiheissa.

Fler behöver utredas tidigare i sjukdomsförloppet (Socialdepartementet, På väg mot en god demensvård, Ds.2003:47).

• Tarjottu (IPULS) lisäkurssitus koettaa antaa lisävalaistusta demenssitaudista ja kuinka tauti etenee eri vaiheissaan- mitä ongelmia syntyy ja miten niitä käsitellään primääriterveydenhoidon alueella, jotta sekä potilaan että omaisten tarpeeton kärsimys saadaan vähenemään ja akuuttisairaaloihin sijoittaminen myös täten vähenee.

Utbildningen syftar till att öka kunskapen om demenssjukdom och hur sjukdomen fortskrider genom de olika stadierna - vilka problem som ofta dyker upp, och hur dessa kan handläggas i primärvården för att minska onödigt lidande för både patienten och anhöriga och minska inläggningar på akutsjukhus.

• Tarkoituksena on antaa myös perimääri terveydenhoitoyksiköille ehdotuksia siitä, kuinka eri ammattialueet saattavat jakaa työtehtävät keskenään ja luoda rutiineita seurantaan ja samalla luoda kuntaan yhteistyökanavia.

Syftet är också att ge primärvårdsenheterna förslag på hur olika yrkeskategorier kan fördela arbetsuppgifter och skapa rutiner för uppföljning, liksom samverkan med kommunen.

Kognitiiviset taantumaoireet edeltävät AD:ta

Uusia tuulia Ruotsin lääkärilehden sivuilta
NYA RÖN

Kognitiiviset oireet edeltävät alzheimerin tautia
Kognitiva symtom föregår alzheimer

Kirjoittaja: Anders Hansen läkare, frilansjournalist
Suomennosta: Lea Bright
LÄHDE:
http://www.lakartidningen.se/07engine.php?articleId=13270

Kognitiivisten toimintojen huononema kulkee käsikädessä muistin huononeman kanssa- näitä vaaran merkkejä on visuospatiaalisen kapasiteetin varhainen huononema, joka voi viitata alzheimerin taudin riskiin.
Nedsättning av kognitiva funktioner vid sidan av minnet, såsom nedsatt vi­suo­spatial kapacitet, är en tidig varningssignal om att individen löper risk att drabbas av alzheimer.

Nämä kognitiiviset funktiot vaikuttuvat usein paljon aiemmin mitä taas on muistin huononemista havaittavissa.
Dessa kognitiva funktioner påverkas ofta långt innan man kan notera att minnet försämrats.

Tällaisen yhteenvedon voi tehdä amerikkalaisesta tutkimuksesta, joka on esitettynä Archives of Neurology- lehdessä.
Så kan man sammanfatta en amerikansk studie som presenteras i tidskriften Archives of Neurology.

Tutkimukseen sisällytettiin 444 henkilöä, joilla ei tutkimuksen alkaessa ollut demenssiä. Samaan aikaan kuin henkilöt sisällytettiin tutkimukseen tehtiin yksilöllinen kognitiivisten taitojen arvio neliosaisena:

• verbaali muisti, sanamuisti (verbalt minne)

• työmuisti ( arbetsminne)

• visuospatiaaliset kyvyt (visuospatial förmåga)

• yleiset kognitiiviset taidot ( generell kognitiv förmåga; overall cognitive ability)

Studien omfattar 444 personer som inte var demensdrabbade då undersökningen påbörjades. I samband med att deltagarna inkluderades gjordes en utvärdering av individens kognitiva förmåga som omfattade fyra delar: verbalt minne, arbetsminne, visuospatial förmåga och generell kognitiv förmåga (overall cognitive ability).

Osallistujia seurattiin noin kuusi vuotta sen jälkeen. Sitten tehtiin ainakin yksi uusi kognitiivinen arvio kaikille osallistujille. Seuranta-aikana osoittautui, että 134 osallistujaa oli kohdannut dementoituminen, kun taas 310 eivät antaneet tällaista tulosta. Demenssiin sairastuneista kuoli 44 henkilöä ja obduktiossa todettiin näissä kaikissa alzheimerin tauti.
Deltagarna följdes därefter under i genomsnitt sex år. Därefter gjordes minst en ny kognitiv utvärdering för samtliga deltagare. Under uppföljningsperioden visade det sig att 134 deltagare drabbats av demens, medan 310 inte gjort det. Av de drabbade avled 44 personer, och vid obduktion verifierades att det faktiskt rörde sig om alzheimer hos samtliga av dessa 44.

Kirjoittajat ovat tutkineet, missä määrin kognitiivisista testeistä voi päätellä demenssiin sairastumisen riskin.
Författarna har undersökt i vilken utsträckning de kognitiva testen kan förutsäga risken att drabbas av demens.

Osoittautui , että visuospatiaaliset kyvyt alkoivat taantua noin 3 vuotta ennen kuin osallistujilta diagnosoitiin demenssi.
Det visade sig att kapaciteten vad gäller visuospatial förmåga började falla i genomsnitt tre år innan deltagarna diagnostiserades med demens.

Kaksi vuotta ennen diagnoosia taantui yleinen kognitiivinen kyky, kun taas työmuisti ja verbaalinen muisti alkoivat vaikuttua vasta vuotta ennen diagnoosia.
Två år före diagnosen föll förmågan vad gäller generell kognitiv förmåga, medan arbetsminne och verbalt minne påverkades först ett år före dia­gnosen.

Samat tulokset pätevät sekä niihin 134 yksilöön, jotka sairastuivat demenssin että niihin 44 yksilöön, jotka kuolivat ja joiden obduktiotuloksena oli aivojen alzheimerin tauti.
Resultaten står sig både
när man tittar på samtliga 134 som drabbats av demens
och när man tittar endast på de 44 som avlidit och som vid obduktionen uppvisat alzheimertecken i hjärnan.

Yhä enemmän kiinnostusta herättävä tutkimuskenttä on se, miksi jotkut saavat demenssin ja miten riskivyöhykkeen yksilöt voitaisiin identifioida varhaisvaiheessa.
Varför vissa drabbas av demens och hur individer i riskzonen kan identifieras på ett tidigt stadium är forskningsfält som tilldrar sig allt mer intresse.

Kirjoittajien päätarkoituksena oli identifioida niitä merkitsijöitä, jotka osoittavat, milloin normaali vanheneminen muuttuu demenssitaudiksi.
Författarnas huvudsyfte är att identifiera markörer som visar när »normalt åldrande« övergår i demenssjukdom.

Yhteenvetona he toteavat, että heidän mielestään on motivoitua tutkia useampia kognitiivisia aspekteja kuin vain työmuistia ja verbaalia muistia, jotta voidaan varhain havaita alzheimerin tauti.
De konstaterar sammantaget att det tycks motiverat att undersöka fler kognitiva aspekter än bara arbetsminne och verbalt minne för att tidigt kunna detektera alzheimer.

LÄHDEARTIKKELI:

Arch Neurol. 2009;66(10):1254-1259.