Lysosomaalisten sulfataasien kasvava perhe (2020)

 

. 2020 Oct 30;477(20):3963-3983.

doi: 10.1042/BCJ20200586. Lysosomal sulfatases: a growing family

Torben Lübke  ¹ , Markus Damme  ²

AffiliationsPMID: 33120425 DOI: 10.1042/BCJ20200586

Abstract

Sulfatases constitute a family of enzymes that specifically act in the hydrolytic degradation of sulfated metabolites by removing sulfate monoesters from various substrates, particularly glycolipids and glycosaminoglycans. A common essential feature of all known eukaryotic sulfatases is the posttranslational modification (PTM) of a critical cysteine residue in their active site by oxidation to formylglycine (FGly), which is mediated by the FGly-generating enzyme in the endoplasmic reticulum and is indispensable for catalytic activity.

 The majority of the so far described sulfatases localize intracellularly to lysosomes, where they act in different catabolic pathways. Mutations in genes coding for lysosomal sulfatases lead to an accumulation of the sulfated substrates in lysosomes, resulting in impaired cellular function and multisystemic disorders presenting as lysosomal storage diseases, which also cover the mucopolysaccharidoses and metachromatic leukodystrophy. Bioinformatics analysis of the eukaryotic genomes revealed, besides the well described and long known disease-associated sulfatases, additional genes coding for putative enzymes with sulfatases activity, including arylsulfatase G as well as the arylsulfatases H, I, J and K, respectively. In this article, we review current knowledge about lysosomal sulfatases with a special focus on the just recently characterized family members arylsulfatase G and arylsulfatase K.Keywords: formyl glycine-generating enzyme; glycosaminoglycans; lysosomal storage disease; lysosomes; mucopolysaccharidosis; sulfatase. © 2020 The Author(s). Published by Portland Press Limited on behalf of the Biochemical Society. 

 (Omaa tekstiäni 11.5. 2023:   Arylsulfataasien (ARS)  osalta löytää lisätietoja reaktomilinkistä, joka on  erikseen seuraavassa otsikossa.  Tiesin arylsulfataaseista  aikanaan sen, että niissä on K1-vitamiinista  riippuvia rakenteita  joukossa. Nyt kun etsin GeneCard tietoja  arylsulfataaseista ARS huomaan, että muutama niistä inhiboituu warfariinilla, ainakin yksi niistä:  ARSE. Olen vielä etsimässä  sitä PTM modifikaatiota. Niitä etsiessä löysin reaktomitaulukon,  josta   ARS-entsyymien  aktivaatio kuvataan  kaavamaisesti  erittelemättä eri ARS tyyppejä tässä yleiskuvassa. Mainitaan jopa erään sars-Cov-2  proteiininkin  päässeen SUMF2-ryppään vaikuttajajoukkoon,  nim Orf3A.  Sars-Cov-2 teki hyvin erikoisen alkutempun. Se sujuttautui jollain tavalla   lysosomien suuntaan ja autofagosomiin päin johtavalle tielle, mutta  tie jähmettyi eikä  johtanut virusta lysosomaaliseen hajoitukseen,  vaan itse asiassa virus sai turvallisen kaksoiskalvoiseen sytoplasmiseen   linnoituksen, jossa se  pääsi toteutumaan  kalvorakennelmien suojaamana). 

 Näitä ARS on paljon ja aakkosia riittää. en ole vielä koonnut koko luetteloa.