Uusi väitöskirja aivojen kuvantamisesta: Näkörata

 Titel:

	Diffusion Tensor Imaging and Tractography of the Visual Pathways
Författare:	Lilja, Ylva

 University of Gothenburg. Sahlgrenska Academy

Institution:	Institute of Neuroscience and Physiology. Department of Clinical Neuroscience and Rehabilitation
Delarbeten:	I. Visualizing Meyer’s Loop: A Comparison of Deterministic and Probabilistic Tractography. VISA ARTIKEL II. Tractography of Meyer’s loop for temporal lobe resection – validation by prediction of post-operative visual field outcome. VISA ARTIKEL III. Impact of region-of-interest method on quantitative analysis of DTI data in the optic tracts. VISA ARTIKEL IV. Visual-pathway impairment by pituitary adenomas – quantitative diagnostics by diffusion tensor imaging. VISA ARTIKEL

The visual pathways are essential for human vision, stretching from the retinas of the eyes, via the anterior visual pathways and the optic radiations, to the primary visual cortex in the occipital lobe.
 Injury to these structures will lead to visual impairment – from small deficits to blindness.
 Diffusion tensor imaging (DTI) can be used to assess nervous pathways in the brain, non-invasively and in vivo. Diffusion properties, measured by DTI, have been shown to correspond to pathology in nervous tissue and, furthermore, can be used for visualization of white matter tracts through tractography. Temporal lobe resection (TLR) may be indicated for medically refractory temporal lobe epilepsy or tumors.
 During TLR the optic radiation (OR) may be surgically injured, which may lead to significant visual field defects (VFD). The aim of study I and II, was to assess the anatomical accuracy of tractography of the OR and, ultimately, the use of tractography for surgical guidance in order to reduce postoperative VFDs. 
Two different tractography algorithms were assessed: deterministic (DTG) and probabilistic tractography (PTG). 
In Study I, PTG and DTG of the OR were performed in 23 DTI scans (46 ORs). The anterior extents of the OR tractographies were measured. Results by PTG placed the OR more anteriorly and were the closest match to dissection studies and to a histological atlas. 
The aim of Study II was to validate the individual anatomical accuracy of OR tractographies from eight patients who underwent TLR. The results showed that the postoperative degree of VFD could be predicted based on the preoperative OR tractography and the resection size. In conclusion, PTG is a strong candidate for surgical guidance of TLR that aims to minimize injury to the OR. Pituitary adenomas may cause visual impairment by compression of the anterior visual pathways. Early detection of injury is crucial in order to initiate treatment while it is reversible. DTI may be used as a diagnostic tool of early injury, however, the anterior visual pathways, including the optic tracts, represent challenging structures for DTI analysis.
 The aim of Study III was to assess different DTI-data extraction methods of the optic tracts and to find a reliable method, defined as a method with low method-dependent variability and high anatomical accuracy. Four region-of- interest (ROI) methods were compared, out of which three could be found in previous literature and one was new, based on the FA-skeleton algorithm of tract-based spatial statistics (TBSS). 
DTI measures by the four methods were significantly different and the semi-automatic method based on the FA- skeleton proved to perform best.
 The aim of Study IV was to assess the value of DTI as an objective diagnostic tool for injury of the anterior visual pathways in patients with pituitary adenomas. The FA-skeleton ROI method was applied on DTI scans of 23 patients who underwent surgery for pituitary adenomas. DTI measures proved to correlate with the degree of VFD and to differ significantly between patients and controls, which may correspond to levels of demyelination and axonal atrophy in the patient group.
 In conclusion, DTI could detect pathology and degree of injury in the anterior visual pathways and may be useful as an objective diagnostic tool for patients with pituitary adenomas. Choice of ROI method was found to be highly influential on DTI measures when the optic tracts were analyzed.

ISBN:	978-91-628-9871-7 (pdf) 978-91-628-9870-0 (print)
URI:	http://hdl.handle.net/2077/43459 Optinen  silmukka:  https://en.wikipedia.org/wiki/Optic_radiation

Parkinsonin taudin prevalenssi globaalisti

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/mds.20806/abstract
Yleistietoa Parkinsonin taudin esiintymisestä maailamssa.
http://viartis.net/parkinsons.disease/prevalence.htm

NMDA ja AMPA- glutamaattierginen neurotoksinen molekyyli caramboxiini

 kun GABA molekyylin tärkeä jarruvaikutus (inhibitio) ei pääse toimimaan, valtaan jää GLU-erginen excitatorinen ylivoima.   GABA ( gamma-aminovoihappo) on ihmisaivojen pääasiallinen "vaihde-jarru- järjestelmämolekyyli", jonka kunto tuotaa  joustavan nopean ja täysin synkronisoivan  päätetely-ja toimintakyvyn ja reagoimisen ulkopuolisiin  tilanteisiin.   Ilman  GABA-järjestelmää ihminen on sisäisesti konfuusiossa ja ulospäinsuuntautuva   "tekemisfunktio" voi päätyä epileptisiin kouristuksiin ja  normaaliliikunta ei toimi asianmukaisesti tästä  caramboxiinityyppisetä myrkytyksestä.
 Myös munuainen voi myrkyttyä suurista carambola-määristä. jos on  kroonsita munuaisvikaa olemassa.
Caramboxiini molekyyli on 3-metoxy-5-OH-7-karboksy-fenylalaniini.
fenylalaniini-aminohapon normaaleja  OH-johdannaisia  tyrosiinista ovat  aivoissa  dopamiinijärjestelmän molekyylit ja dopamiiniradat  ja   GABA-jarru-vaihde-järjestelmä on  monipuolinen takasäätöinen systeemi joiden normaalisti toimiessa  ihmisen  sekä reflektoriset että harkitut  toiminnot ovat nopeita ja tarkoituksenmukaisia. Voimavirta "imatra" jota hallitaan dopamiini-GABA- takasäätöisesti , tulee  glutamiini-glutamiinihappo-energiasta. Glutamiini on rikastunutta energiaa ja voi antaa paikallsita  "ilmaisenergiaa" pilkkoutuessaan glutamiinihapoksi.  Glutamiinihappo on tämän  parin  excitatorinen ( stimuloiva)  jäsen., Liiallinen  glutamiinihappomäärä on myrkyllistä paikallisesti neuroneissa. Glutamiinihapon jatkoaineenvaihduntasykli on välttämätöntä neuronille  varsinkin aivojen etuosissa ja muistin sekä tahdonalaisen toiminnan  alueilla. Aivojen takaosissa on enemmnkin AMPA- ecxitatorinen  aminohappo.
Fenyyli- ja fenolirakenteisia  molekyylejä on  hyvin paljon  ihmisravinnossa- ja  niillä on pääsyä   veriaivokynnyksen läpi. Osa niistä on  kehoa  ja hermostoa suojaavia. Polyfenoleista kehutaan niiden antioksidanttisuutatkin , fytiinikin on polyfenoli ja eräs  kehon parhaimpia antioksidantteja.
Monia tuhomolekyylejä  voi olla vielä ravinnosta tunnistamatta. Tämä caramboxin havaittiin  2005 aikaan hermomyrkylliseksi. Se on  aminohappo, mutta  ei sitä laatua, joka voisi muodostaa mitään peptidiä.


https://en.wikipedia.org/wiki/Caramboxin

•  The potent and deadly neurotoxin caramboxin was extracted from star fruits, as N. Garcia-Cairasco, N. P. Lopes, et al. describe in their Communication on page 13067 ff. The main targets of caramboxin intoxication are the kidney and the brain. A worldwide awareness is needed for thousands of people who are exposed to this new phenylalanine-like neurotoxin. (Cover by N. Garcia-Cairasco

• Neurochem Int. 2005 Jun;46(7):523-31.Convulsant activity and neurochemical alterations induced by a fraction obtained from fruit Averrhoa carambola (Oxalidaceae: Geraniales).

Carolino RO¹, Beleboni RO, Pizzo AB, Vecchio FD, Garcia-Cairasco N, Moyses-Neto M, Santos WF, Coutinho-Netto J.

Abstract

We obtained a neurotoxic fraction (AcTx) from star fruit (Averrhoa carambola) and studied its effects on GABAergic and glutamatergic transmission systems. AcTx had no effect on GABA/glutamate uptake or release, or on glutamate binding. However, it specifically inhibited GABA binding in a concentration-dependent manner (IC(50)=0.89muM). Video-electroencephalogram recordings demonstrated that following cortical administration of AcTx, animals showed behavioral changes, including tonic-clonic seizures, evolving into status epilepticus, accompanied by cortical epileptiform activity. Chemical characterization of AcTx showed that this compound is a nonproteic molecule with a molecular weight less than 500, differing from oxalic acid. This neurotoxic fraction of star fruit may be considered a new tool for neurochemical and neuroethological research.

PMID:

15843046

DOI:

10.1016/j.neuint.2005.02.002

Caramboxin

From Wikipedia, the free encyclopedia

Caramboxin

Names
IUPAC name 2-Carboxy-3-hydroxy-5-methoxyphenylalanine
Identifiers
ChemSpider	32779488
Jmol 3D model	Interactive image
InChI[show]
SMILES[show]
Properties
Chemical formula	C11H13NO6
Molar mass	255.23 g·mol−1
Except where otherwise noted, data are given for materials in their standard state (at 25 °C [77 °F], 100 kPa).
Infobox references

Caramboxin (CBX) is a toxin found in star fruit (Averrhoa carambola)).^[1] Individuals with some types of kidney disease are susceptible to adverse neurological effects including intoxication, seizures and even death after eating star fruit. Caramboxin has been identified as the neurotoxin responsible for these effects. Caramboxin is a non-proteinogenic amino acid that stimulates the glutamate receptors in neurons. Its chemical structure is similar to the amino acid phenylalanine. Caramboxin is an agonist of both NMDA and AMPA glutamatergic ionotropic receptors with potent excitatory, convulsant, and neurodegenerative properties.^[2]

Kummallista neuronin kantasolun kannalta.

Jossain  artikkelissa pisti silmääni tieto, että Ruotsissa käytetään lasten  narkoosissa jopa  ketamiinia, jonka olen  tiennyt olevan  käytössä koirien nukutuksessa ja että se on veterinäärien käyttämä.  Se on vaikutuksiltaan moleyyli kuten "Angel dust",PSP  joka vahingoittaa muistiratoja pysyvästi.  Eli se kuuluu dissosiatiivisiin molekyyleihin, joka tietysti sopii esim "kemialliseksi aseeksi vihollisarmeijaa vastaan"  ja siitä tulee  epästrateginen huonosti keskenään kommunikoiva  ja  lyhytmuistinen väki, kohortti;  vaikutus on pysyvää (sustain)

Sitäpaitsi  narkomaanitkin käyttävät sitä, mainitsee tämä lähde.   Niin heistä tulee vaikeasti  rehabilitoitavia ja huonosti motivoituneita.

Ehkä  laten  nukutukset on kohortoitu  ja kokeet  saatu jotenkin eetisesti päteviksi- koska kerran koriatkin voivat hyvin - ( pähkimpinä tietysti), toisessa kohortissa on eläinten nukutusaine. ja toisessa  konventionellit aineet.  Eläimen IQ ja psyykke ovat vähemmän  kiinnostava asia ihmiskunnalle, vaikka  koirankin psyykken muutos heijastuu kyllä selvästi esim   koiran huonossa oppimisessa - koiran "aspergrensyndromassa" nukutusten jälkeen-- ehkä latistunut IQ  tekee " rauhoittuneemman"  olion. Mutta  narkoosia ei tulisi käyttää psyykken modulaatioon IQ:n kustannuksella.  Globaalikin  dementia voi alkaa aiemmin koska uusien aivosolujen kantasolulähtöisyys  on huonontunut ja  olevien neuronien uudistuminen  vaurioitunut- muistikeskus  ainakin lokaalisti on kärsinyt.  Tässä kyseenalaistan  ketaminin käytön ihmisellä ja  tietysti säälittää koiriakin, josita voisi saada   hyväkäytöksisempiä- ja helpsoti oppivaisia ja todella apua ihmiselle. 

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25350467

Calcium (Ca) -lisästä uusi tutkimustulos

(Kalsiumi pitäisi kirjoittaa myös suomen kielessä  C-kirjaimella Calcium, ksoka  usein  painovirheenä voi K- kirjaimen jälkeen automaattisestikin  tietokoneen pukkaamana  tulla kalium)

https://www.vardfokus.se/webbnyheter/2016/augusti/kalciumtillskott-kan-bidra-till-demens-hos-aldre/
Silke Kern är medicine doktor och överläkare vid minnesmottagningen på Sahlgrenska universitetssjukhuset i Göteborg

En ny studie vid Sahlgrenska akademin i Göteborg visar att kalciumtillskott till äldre kvinnor som exempelvis haft en stroke kan öka risken för demens.

Tillskott av kalcium rekommenderas ofta till äldre kvinnor för att minska risken för benskörhet. Men för patienter med cerebrovaskulära sjukdomar bör fördelar och nackdelar noga övervägas, anser Silke Kern, överläkare vid minnesmottagningen på Sahlgrenska universitetssjukhuset i Göteborg.
I senaste numret av den vetenskapliga tidskriften Neurology presenterar hon nämligen resultaten av en observationsstudie där 700 äldre kvinnor utan demens följdes i fem år. En rad tester, bland annat minnestester och tester av tankeförmågan, gjordes i början och i slutet av undersökningsperioden. Nära 450 av deltagarna fick också hjärnan undersökt med datortomografi.

Silke Kern är medicine doktor och överläkare vid minnesmottagningen på Sahlgrenska universitetssjukhuset i Göteborg

Studien visar att de kvinnor som behandlades med kalciumtillskott hade dubbelt så hög risk att drabbas av demens, jämfört med dem som inte tog tillskott av kalcium. Men den förhöjda risken visade sig endast gälla för kvinnor med cerebrovaskulär sjukdom.
Kvinnor som hade haft en stroke och som tog kalciumtillskott hade nästan sju gånger så hög risk att utveckla demens, jämfört med de kvinnor som hade haft en stroke men som inte åt kalcium. För kvinnor med förändringar i hjärnans vitsubstans var risken för att utveckla demens tre gånger högre.

 Silke Kern betonar dock att resultaten bygger på en relativt liten observationsstudie. Det går alltså inte att dra generella slutsatser för hela befolkningen eller slå fast att kalciumtillskott verkligen orsakar demens bara utifrån denna undersökning. Det behövs fler och större studier som kan bekräfta resultaten.