Leta i den här bloggen

onsdag 11 november 2015

Amyloidin edeltäjäpeptidin (APP) metabolian selitys vuonna 2015 J Panneen väitöskirjan mukaan)

Miten vuonna 2015 selitetään Amyloidiprekursoripeptidin (APP) metabolia? (J Panneen väitöskirjan mukaan) Sivulta 4-5.

Miten normaalin APP:n Abeta-jakso muodostuuu ongelmaksi?

Terminologiaa:
(1) Ei-amylogeeninen tie: 
APP, alfa-sekretaasi:, sAPPalfa,, CTFalfa
+ Gamma-sekretaasi: : Abeta (17-34)- Abeta (17-42) , AICD
 

(2) Amylogeeninen tie:
APPP, BACE1, beta-sekretaasi1 , sAPPbeta, CTFbeta 
+ gamma-sekretaasi:  Abeta (17- Abeta(17-42) , AICD

(3) Kolmas tie
APP,  Betasekretaasi , sAPPbeta, CTFbeta
+Alfa-sekretaasi: Abeta(1-13)- Abeta(1-16)., CTFalfa



Abeta-peptidit ovat luonnollisia aineenvaihduntatuotteita transmembraanisen glykoproteiinin APP (amyloidin edeltäjäproteiinin) pilkkoutumisesta.
Abeta-peptidiä kehittyy amyloidogeenistä tietä (2) beta-sekretaasin (BACE1) ja gamma-sekretaasin peräkkäisten toimintojen seurauksena.
BACE1,  beta-site amyloid precursor protein-cleaving enzyme 1, beta-kohdasta APP:tä pilkkova sekretaasi.
Gamma-sekretaasi on kompleksi, jossa on ainakin neljä välttämätöntä komponenttia: homologiset preseniliini-1(PS-1) ja preseniliini-2 (PS-2), nikastriini( nicastrin), Aph-1 ja Pen-2. Sen aktiivikohdassa sijaitsevat PS-1 ja PS-2.
(2) Amyloidogeenisessä tiessä beta-sekretaasi pilkkoo pois ison pätkän APP:n extrasellulaarista domeenia (sAPP beta). Jäljelle kalvoon kiinnijäänyt karboksyterminaalinen pätkä (CTFbeta) pilkkoutuu sitten gamma-sekretaasilla , jolloin vapautuu Abeta(1-42) ja useita karboksyterminaalisesti lyhentyneitä muotoja joissa on Abeta(1-40) ja Abeta (1-38).
(1) Entä mikä on ei-amyloidogeeninen tie? (normaali aineenvaihdunta)
Tässä estyy abeta-peptidin muodostuminen, koska transmembraani glykoproteiini APP katkeaa juuri keskeltä sitä Jakso, joka muodostaisi Abetaa. Ja tätä oikeaa katkaisua vaikuttaa alfa-sekretaasi. Sen toimiessa vapautuu solun ulkopuolinen sAPPalfa-domeeni, liukoinen APP-alfa, jolloin plasmakalvoon jää kiinni karboxyterminaalinen CTF-alfa pätkä (Carboxy- Terminal Fragment , CTF).ja se voi pilkkoutua edelleen gamma-sekretaasilla, jolloin vapautuu lisää kalvossa kiinniolevaa materiaalia  solun ulkopuolelle  Abeta(17-34)-Abeta (17-42).

(3) Kolmas tie
On toinenkin alfa-sekretaasista riippuva hajoamistapa APP-molekyylillä ja siinä taas alfa-sekretaasi ja beta-sekretaasi vaikuttavat samaan APP-molekyyliin ja seuraa useita lyhyempiä Abeta-peptidejä ja niissä tavataan Abeta(1-13) alkaen Abeta (1-16) muotoon asti lyhyttä peptidiä.
Aivoselkäydinnesteen biomerkitsijöiden II kliinisessä vaiheessa olevissa tutkimuksissa on havaittu yllämainitun pilkkoutumistavan suosiutuvan gamma-sekretaasi-inhibiittoria saavilla AD-potilailla, mikä viittaisi siihen, että lyhempiä abeta-peptidejä voitaneen käyttää indisoimaan kohteen osallistumista.

(4)  Lisäksi on osoitettu, että APP proteiinin prosessoimineen on paljon monimutkaisempaa kuin vain nämä kolme pääasiallista tietä. On tunnistettu useita Abeta-peptidejä, joiden päätyaminohappo on Abetasekvenssin Q15 ja jotka alkavat N-terminaalisesti betasekretaasin pilkontakohdasta ja ne ovat niin sanottuja APP/Abeta(-x-15)-fragmentteja. Solumalleilla on osoitettu, että nämä fragmentit lisääntyvät vasteena BACE1 inhibitioon. Useita tällaisia N-terminaalisesti pidentyneitä peptidejä oesiintyy myös aivoselkäydinnesteessä
 ABETAN eliminaatiosta

On esitetty useita Abeta-peptidin poistuma ja puhdistumamekanismeja (clearance) ja niihin kuuluu entsymaattinen hajoittaminen ja veriaivoesteen yli kuljettaminen aivoselkäydinnesteen puolelta vereen. Sekä insuliinia hajoittava entsyymi (IDE) että neprilysiini (NEP) voivat hajoittaa Abetaa monista kohdista, mutta vain NEP on osoittautunut sellaiseksi, mikä hajoittaa peptidin mahdollisesti neurotoksisia oligomeerejä.
Muitakin entsyymejä näyttää osallistuvan Abetan hajoittamiseen kuten endoteliiniä (ET) konvertoiva entsyymi (ECE), plasmiini, angiotensiiniä (AT) konvertoiva entsyymi (ACE), matrixzmetalloproteaasit (MMP) ja katepsiini B.
Lysosomaalisessa tiessä Abetan poistuma välittyy LDL-reseptoriin korreloivien proteiini(LRP) -ligandien alfa2-makroglobuliinin ja apolipoproteiinin kautta ja abeta voidaan myös aktiivisti kuljettaa aivoselkäydinnesteestä veriaivoesteen läpi veren puolelle LRP:n avulla.
On epäilty sitäkin, että jos veri-aivoeste (Blood Brain Barrier) toimii huonosti, Abetan toksisten muotojen poistuma aivoselkäydinnesteestä veren puolelle on alentunuttaa.
Äskettäin on havaittu hiiriltä eräs nesteenkuljetustie aivoista ja sitä sanotaan lymfaattiseksi tieksi. Tässä kuljetustiessä arvellaan liukoisten aineiden ( joihin todennäköisesti kuuluu liukoinen Abeta) kulkeutuvan interstitiaalisesta nesteestä (kudoksen soluvälinesteestä) subaraknoidaliseena aivoselkäydinnestevuona läpi interstitiaalisen tilan aivoissa ja poistuvan paravenöösejä, laskimon vierisiä drenaasiteitä.

Entä jos APP ei olekaan normaalia? Tässä täytyy ajatella geneettistä rakennetta. 

(Ps. kalvoonjäävä pieni C-terminaali omaa fysiologisen funktion, joka on aiemmin selvitetty:
Tässä alla  tutkijat kohdistavat katseensa siihen pätkään , mikä jää solun sisälle: AICD pätkään. Siltä löytyy normaali funktio, se estää Wnt signalointia ja edistää neuronijatkeen  kasvua.
 http://www.hindawi.com/journals/bcri/2011/721463.fig.001.jpg )

Miten Alzheimerin tauti diagnosoidaan ( J Panneen väitöskirjan johdannosta)

Yksityiskohtia  kirjan johdanto-osasta suomennettuna  tarkoituksena  selvittää AD- taudin nykydiagnostiikan vaihe.

LÄHDE Pannee J. Mass spectrometric quantification of amyloid-beta in cerebrospinal fluid and plasma. Implications for Alzheimers disease. (Sivuilta  1-2) ISBN978-91-628-9487
Avainsanojen lyhennöksiä:
AD         Alzheimers disease, Alzheimerin tauti
Abeta      Amyloid-beta, Amyloidi beta, Abeta
CRM      Certified Reference Material, vahvistettu viiteaineisto
CSF       Cerebrospinal fluid, aivoselkäydinneste
CT         Computed tomography, tietokonetomografia, https://sv.wikipedia.org/wiki/Datortomografi
CV        Coefficient of variation, variaatiokerroin, hajonnan tunnusluku, https://fi.wikipedia.org/wiki/Variaatiokerroin
ELISA    Enzyme-linked immunosorbent assay, entsyymivälitteinen immunosorbenttimääritys, https://fi.wikipedia.org/wiki/ELISA
IP           Immunoprecipitation, immunosaostuminen, vasta-aineilla saostaminen, https://de.wikipedia.org/wiki/Immunpr%C3%A4zipitation
IWG      International Working Group (Criteria-2), kansainvälinen työryhmä ja sen kriteeristö-2
MALDI   Matrix-assisted laser desorption /ionization, https://de.wikipedia.org/wiki/Matrix-unterst%C3%BCtzte_Laser-Desorption/Ionisation
MCI       Mild Cognitive impairment, lievä kognitiivinen (älyllisen kapasiteetin)  huononema, https://en.wikipedia.org/wiki/Mild_cognitive_impairment
MRI      Magnetic resonance imaging, magneetti(resonanssi)kuvaus, https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus
MS      Mass spectrometry, massaspektrometria, https://fi.wikipedia.org/wiki/Massaspektrometri
NIA-AA  National Institute on Aging-Alzheimer´s Association (criteria)
PET    Positron emission tomography, positroniemissiotomografia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Positroniemissiotomografia
TOF/TOF Tandem time-of-flight
Tri J Panneen väitöskirjan johdannosta seuraavaa:

AD diagnoosin tekoperusteet ovat:

  • Potilaan historia
  • Kognitiiviset testit
  • Muut tutkimukset kuten CT/MRI aivo scan, joka sulkee toiset tilat pois.
  • Nykyiset biomerkitsijät ovat: MRI, amyloidi-PET ja CSF-mittaukset Abeta(1-42) 42 aminohapon muodosta yhdessä totaali tau-proteiinin kanssa (T-tau) ja fosforyloituneesta ta-muodosta (P-tau).
AD:n IWG-2 kriteereihin on äskettäin sisällytetty Amyloid -PET ja CSF Abeta(1-42), T-tau ja P-tau , samoin NIA-AA- kriteereihin AD dementiasta ja AD:sta johtuvasta lievästä kognitiivisesta huononemasta (MCI) (.https://en.wikipedia.org/wiki/Tau_protein )

Struktuuri-MRI -tutkimusta käyttämällä aivoatrofian (-surkastuman) tahti voidaan määrittää scan-tutkimus sarjan avulla . On havaittu, että MRI-löytö korreloi kognitiiviseen huononemaan AD-potilailla. Tutkimuksesta saadaan myös ennuste taudin etenemisestä MCI-asteesta AD-asteelle ja tutkimus on myös hyödyllinen kliinisessä AD diagnoosissa.

PET- tutkimus voi määrittää Abetan saostumat kortikaalisissa aivoalueissa AD- taudissa käyttämällä amyloidin isotooppijäljittäjänä 18-F-flutemetamolia tai 11-C-Pittsburgh-yhdistettä B (11-C-PIB). Aivojen amyloidikuormituksen mittaus PET tekniikalla korreloi matalampiin CSF Abeta(1-42) pitoisuuksiin. 

AD-potilaiden aivoselkäydinnesteen (kontrolleihin verrattuna) alentunutta AD-biomerkitsijän Abeta(1-42) pitoisuutta on käytetty lisääntyvässä määrin kliinisissä kokeissa ja asetelmissa. Vasta-aineisiin perustuvia tekniikoita käytettäessä (ELISA) on osoittautunut, että aivoselkäydinnesteen Abeta(1-42) kombinoituna T-tau ja P-tau-määrityksiin ovat AD-taudin täsmällisiä biomerkitsijöitä joiden herkkyys ja sppesifisyys on 85% ja vastaavasti 95%. Kuitenkin nykyiset ELISAt ovat biomerkitsijöinä vaihtelevia. Abeta(1-42 ELISA:t osoittavat menetelmistä riippuvaa hajontaa,  laboratorioitten sisäisiä 5 - 19%:n  vaihtelukertoimia ja laboratorioitten keskeisiä 20- 30%:n vaihtelukertoimia
 Systeemistä virhettä (bias) on myös johtunut vahvistettujen viiteaineistojen CRM) puutteessa, jolloin menetelmiä ei voi kalibroida yhtäpitäviksi analysoitaessa eri metodein AD:n kvantitatiivisa biomerkitsijöitä.8Esim. Aivoselkäydinnesteen Abeta(1-42) kyllä korreloi mutta antaa erilaisia absoluuttisia pitoisuuksia käytettäessä samoja näytteitä. Kaikki tällainen on estänyt vahvistamasta mitään yleispäteviä raja-arvoja aivoselkäydinnesteen tau- ja Abeta-biomerkitsijöille.

Massaspektrometriaa (MS) on käytetty kliinisesti jo monta vuota pienten molekyylien määrälliseen mitaukseen. Nykyään välineistöä on kehitettty niin, että on mahdollista kliinisessä rutiinissa suurten peptidien ja proteiinien kvantitatiivinen mittaus ilman systeemivirhettä
Tässä väitöstyössä parannetaan edelleen mahdollisuuksia tarkempiin mittauksiin
Tässä väitöstyössä kehiteltiin vasta-aineista riippumaton MS - metodi, jolla saadaan kvantitatiivisesti mitattua absoluuttinen Abeta-määrä ihmisen aivoselkäydinnesteestä,- jolloin on voitettu se systeemivirhe, mikä liittyy vasta-aineisiin perustuvaan havaintoon. 

Sitten kehiteltiin myös IP-perusteinen (immunosaostumiseen pohjautuva) MALDI-TOF-metodi ihmisen plasmassa esiintyvien muiden Abetapeptidien hahmottamiseksi ja tutkimiseksi. 

Jatkoa:
ABETA-peptidi- mikä ongelma siinä piilee? 
Tästä olen tähän blogiin ennekin kirjoittanut, muta  varmasti tästä j panneen tuoreesta väitöskirjasta tulee lisää selvennystä, joten suomennan joitain kohtia...





lördag 7 november 2015

Irlanninsammal, Chondrus Crispus ja Abeta-toksisuus

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/?term=Chondrus+crispus+and+Abeta

 Viljellyllä punaisella merilevällä vaikuttaa olevan jotain estävää vaikutusta beta-amyloidin aiheuttamaa myrkyllisyyttä vastaan C.elegans-madon koe-maillissa. Matoon  oli ensin  transgeenisesti siirretty ihmisen Abeta(1-42) geeni. Tästä johtui että mato-koemallissa kehittyi Abetan toksisuudesta  aiheutuva  halvaus. Punalevävalmisteilla saatiin vastavaikutetua tähän myrkyllisyyteen. Hyvän vaikutuksen mekanismina oli beta-amyloidilajien määrän vähentyminen ja stressin indusoimien geenien ylössäätyminen ja vapaitten radikaalien kertymän vähentyminen.

Mar Drugs. 2015 Oct 20;13(10):6407-24. doi: 10.3390/md13106407. A Cultivated Form of a Red Seaweed (Chondrus crispus), Suppresses β-Amyloid-Induced Paralysis in Caenorhabditis elegans.
Abstract
We report here the protective effects of a methanol extract from a cultivated strain of the red seaweed, Chondrus crispus, against β-amyloid-induced toxicity, in a transgenic Caenorhabditis elegans, expressing human Aβ1-42 gene. The methanol extract of C. crispus (CCE), delayed β-amyloid-induced paralysis, whereas the water extract (CCW) was not effective. The CCE treatment did not affect the transcript abundance of amy1; however, Western blot analysis revealed a significant decrease of Aβ species, as compared to untreated worms. The transcript abundance of stress response genes; sod3, hsp16.2 and skn1 increased in CCE-treated worms. Bioassay guided fractionation of the CCE yielded a fraction enriched in monogalactosyl diacylglycerols (MGDG) that significantly delayed the onset of β-amyloid-induced paralysis. Taken together, these results suggested that the cultivated strain of C. crispus, whilst providing dietary nutritional value, may also have significant protective effects against β-amyloid-induced toxicity in C. elegans, partly through reduced β-amyloid species, up-regulation of stress induced genes and reduced accumulation of reactive oxygen species (ROS).

KEYWORDS:

Caenorhabditis elegans; cultivated Chondrus crispus; glycolipid; monogalactosyl diacylglycerol (MGDG); neuroprotection; red seaweeds; β-amyloid
Free full text

fredag 6 november 2015

Väitöskirja: Abeta-peptidin uusi kvantitatiivinen mittaustekniikka. Täsmennystä diagnostiikkaan.

 Tänään 6.11. 2015  oli väitöstilaisuus Sahlgrenskan Akatemiassa. Sali oli täynnä. Väitös tapahtui englannin kielellä. Vastaväittäjänä  Andrew N. Hoofnagle, MD, Associate Professor. Department of Laboratory Medicine, University of Washington, Seattle, WA. USA.

Josef Pannee.  Mass spectrometric quantification of amyloid-beta in cerebrospinal fluid and plasma- Implication for Alzheimer´s disease.

 ISBN 978-91-628-9487-0

Suomennosta abstraktista

Alzheimerin tauti (AD ) on tavallisin neurodegeneratiivinen tauti ikääntyneillä ja dementioista  sen osuus on 60-80%. Nykyvaiheessa AD-diagnoosi perustuu kognitiivisiin testeihin ja henkisen tilan tutkimuksiin, mutta  yhä useammin käytetään myös aivoselkäydinnesteen (CSF))  amyloidi-beta-peptidin  mittaamista  kliinisissä kokeissa ja  yhteyksissä. Monien proteiini- ja peptidi-biomerkitsijöiden kyseessä ollessa  kvantitatiivinen määrittäminen suoritetaan tavallisesti  vasta-aineisiin perustuvilla tekniikoilla kuten ELISA:lla. Kuitenkin näiden immunologisten menetelmien hankaluutena on Amyloidi-beta-pitoisuuksien mittauksissa havaitut  suuret vaihtelut, mikä haittaa sen käyttämistä diagnostisena merkitsijänä. 

Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli kehitellä vasta-aineista riippumaton menetelmä, jolla voidaan kvantifioida absoluuttisesti   ihmisen aivoselkäydinnesteen Amyloidi-beta (mitata sen absoluuttinen määrä) ja jossa  ei tarvitse ottaa huomioon spesifisyys ja toistettavuusnäkökohtia, joita vasta-aineperusteiseen kvantifioimiseen liittyy. Metodi perustuu kiinteän faasin uuttamiseen (SPE) ja nestekromatografia (LC) - tandem mass spectrometry (MS/MS) -menetelmään.  Internaalisina standardeina käytettiin  stabiililla isotoopilla merkattuja Abeta- peptideitä, joiden avulla voitiin  mitata absoluuttiset määrät. Metodi on testattu piloottitutkimuksessa AD-potilaiden ja kontrollien aivoselkäydinnestenäytteistä. 
Kuten odotettiinkin oli AD potilaiden aivoselkäydinnesteen 42-aminohappoinen  Abeta-variantti (1-42), määrältään alentunut verrattuna  kontrolleihin.  Tulokset olivat samanlaisia, joita konventionellilla ELISA- menetelmällä on saatu,  ja vielä paremmin ryhmät saatiin  erottumaan toisistaan, kun käytettiin  suhdetta Abeta (1-42)/Abeta(1-40).

Sitten selvitettiin, antaisiko vasta-aineista riippumaton menetelmä samanlaisia tuloksia eri tutkimuskeskuksista ja aloitettiin laboratorioitten välinen tutkimus, mihin  sisällytettiin kolme laboratoriota, jotka käyttivät samaa LC-MS/MS-menetelmää. Tulokset osoittivat hyvää yhdenmukaisuutta ja vahvistettujen referenssimateriaalien (CRM)  tärkeys korostui, jolloin laboratorioitten ja MS-määristysten täsmääväisyys edelleen paranisi.  Metodia optimoitiin edelleen ja muokattiin päteväksi  ja sitten se  julkaistiin referenssin mittausprosessin (RMP)  kandidaattina . Tarvitaan tällaista RMP:tä  asetettaessa  arvo CRM:lle, jota taas käytetään "kultaisena standardina" harmonisoitaessa aivoselkäydinnesteen Abeta mittauksia.  

Sitten haluttiin selvittää, olisiko  ihmisen plasmassakin iso joukko Abeta- peptidejä niiden lisäksi, mitä aivoselkäydinnesteestä on löydettävissä,  nim. Abeta (1-38), Abeta (1-40) ja Abeta (1-42). Tähän tarkoitukseen kehiteltiin immunosaostukseen perustuva metodi, jolla voidaan rikastaa Abeta-peptidejä. (MALDI-TOF)MS- menetelmällä havaittiin  toistettavasti kuusitoista N- ja C-terminaalisesti lyhentyneitä Abeta-peptidejä. Vaikka   kvantitatiivinen määrittäminen  käyttämällä LC-MS/MS menetelmää peptideistä  Abeta (1-38), Abeta (1-40) ja Abeta (1-42) ei osoittanut  mitään liittymää AD-tautiin, metodi saattaisi kuitenkin olla hyödyllinen kliinisissä lääkeainekokeissa, jotka koskevat prekursoriproteiinin (APP) prosessoitumista tai Abeta-homeostaasia. 

Yhteenvetona: Abeta(1-42)-peptidin absoluuttisen määrän mitaaminen käyttämällä tätä kehiteltyä LC-MS-MS- metodia voidaan kiertää  ne ongelmat, joita liittyy vasta-aineisiin perustuviin menetelmiin. Tällä hetkellä metodia on pidettävä muodollisena vahvistuksena kuten referenssin mittausprosessina  (RMP) määriteltäessä Abeta(1-42) peptidin absoluuttista pitoisuutta vahvistetussa referenssimateriaalissa (CRM) harmonisoitaessa aivoselkäydinnesteen  Abeta (1-42)peptidin  mittatuksia eri tekniikoilla   ja analyyttisillä  ohjelmilla. 

torsdag 15 oktober 2015

IL-1A polymorfismi ja AD

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17257626

Life Sci. 2007 Feb 27;80(12):1152-6. Epub 2006 Dec 23.

C/T conversion alters interleukin-1A promoter function in a human astrocyte cell line.

Abstract

Recently, association of an interleukin-1A promoter polymorphism (-889, thymine/thymine (T/T)) with Alzheimer's disease was reported, suggesting that this cytokine may play an important role in disease development. To understand the mechanism underlying the interleukin-1A promoter's role in Alzheimer's disease, a study comparing promoter function of an interleukin-1A polymorphism was performed in the SVG astroglia cell line. The effects of thymine and cytosine on transcriptional activity of the interleukin-1A promoter were analyzed by testing luciferase-reporter activity in transfected SVG cells. Our results demonstrate that cytosine/thymine conversion increases activity of the interleukin-1A promoter in SVG cells. Both sodium salicylate and lovastatin are able to block induced promoter activities in astroglial cells. Induced promoter activity by the polymorphism (T/T) may result in the upregulation of interleukin-1alpha protein and "cytokine cycle" amplification, which may promote disease development.
PMID:
17257626
[PubMed - indexed for MEDLINE]

PMCID:
PMC1850933

Free PMC Article

tisdag 13 oktober 2015

Hakusana DNA repair mechanism in neurone

Search results                13.10.2015

Items: 1 to 20 of 166

1.
Fluteau A, Ince PG, Minett T, Matthews FE, Brayne C, Garwood CJ, Ratcliffe LE, Morgan S, Heath PR, Shaw PJ, Wharton SB, Simpson JE; MRC Cognitive Function Ageing Neuropathology Study Group.
Neurosci Lett. 2015 Oct 8. pii: S0304-3940(15)30164-6. doi: 10.1016/j.neulet.2015.10.001. [Epub ahead of print]
PMID:
26455863
2.
Xia N, Zhang Q, Wang ST, Gu L, Yang HM, Liu L, Bakshi R, Yang H, Zhang H.
Free Radic Biol Med. 2015 Oct 8. pii: S0891-5849(15)00595-X. doi: 10.1016/j.freeradbiomed.2015.09.017. [Epub ahead of print]
PMID:
26454081
3.
Romero AM, Palanca A, Ruiz-Soto M, Llorca J, Marín MP, Renau-Piqueras J, Berciano MT, Lafarga M.
Neurotox Res. 2015 Aug 12. [Epub ahead of print]
PMID:
26264240
4.
Leandro GS, Sykora P, Bohr VA.
Mutat Res. 2015 Jun;776:31-9. doi: 10.1016/j.mrfmmm.2014.12.011. Epub 2015 Jan 4. Review.
PMID:
26255938
5.
Kim HS, Guo C, Thompson EL, Jiang Y, Kelley MR, Vasko MR, Lee SH.
Mutat Res. 2015 Sep;779:96-104. doi: 10.1016/j.mrfmmm.2015.06.010. Epub 2015 Jun 26.
PMID:
26164266
6.
Tronov VA, Vinogradova YV, Poplinskaya VA, Nekrasova EI, Ostrovsky MA.
Tsitologiia. 2015;57(2):119-28. Russian.
PMID:
26035969
7.
8.
van Leeuwen LA, Hoozemans JJ.
Acta Neuropathol. 2015 Apr;129(4):511-25. doi: 10.1007/s00401-015-1382-7. Epub 2015 Jan 25.
9.
Chucair-Elliott AJ, Zheng M, Carr DJ.
Invest Ophthalmol Vis Sci. 2015 Jan 13;56(2):1097-107. doi: 10.1167/iovs.14-15596.
10.
Swaminathan A, Kumar M, Halder Sinha S, Schneider-Anthony A, Boutillier AL, Kundu TK.
ACS Chem Neurosci. 2014 Dec 17;5(12):1164-77. doi: 10.1021/cn500117a. Epub 2014 Oct 10. Review.
PMID:
25250644
11.
Liu J, Li J, Yang Y, Wang X, Zhang Z, Zhang L.
Neural Regen Res. 2014 Apr 1;9(7):727-34. doi: 10.4103/1673-5374.131577. Review.
12.
Fowler AK, Thompson J, Chen L, Dagda M, Dertien J, Dossou KS, Moaddel R, Bergeson SE, Kruman II.
PLoS One. 2014 Sep 4;9(9):e106945. doi: 10.1371/journal.pone.0106945. eCollection 2014.
13.
Zhou Y, Liu S, Oztürk A, Hicks GG.
Rare Dis. 2014 Jun 12;2:e29515. doi: 10.4161/rdis.29515. eCollection 2014.
14.
Deng Q, Holler CJ, Taylor G, Hudson KF, Watkins W, Gearing M, Ito D, Murray ME, Dickson DW, Seyfried NT, Kukar T.
J Neurosci. 2014 Jun 4;34(23):7802-13. doi: 10.1523/JNEUROSCI.0172-14.2014.
15.
Ogara MF, Belluscio LM, de la Fuente V, Berardino BG, Sonzogni SV, Byk L, Marazita M, Cánepa ET.
Biochim Biophys Acta. 2014 Jul;1843(7):1309-24. doi: 10.1016/j.bbamcr.2014.03.026. Epub 2014 Apr 3.
16.
Hanger DP, Lau DH, Phillips EC, Bondulich MK, Guo T, Woodward BW, Pooler AM, Noble W.
J Alzheimers Dis. 2014;40 Suppl 1:S37-45. doi: 10.3233/JAD-132054. Review.
PMID:
24595196
17.
Kang J, Yeom E, Lim J, Choi KW.
PLoS One. 2014 Feb 5;9(2):e88171. doi: 10.1371/journal.pone.0088171. eCollection 2014.
18.
Spector R, Johanson CE.
Mol Brain. 2014 Jan 10;7:3. doi: 10.1186/1756-6606-7-3. Review.
19.
Griffin SM, Pickard MR, Orme RP, Hawkins CP, Fricker RA.
Neuroreport. 2013 Dec 18;24(18):1041-6. doi: 10.1097/WNR.0000000000000071.
PMID:
24257250
20.
Pinto RM, Dragileva E, Kirby A, Lloret A, Lopez E, St Claire J, Panigrahi GB, Hou C, Holloway K, Gillis T, Guide JR, Cohen PE, Li GM, Pearson CE, Daly MJ, Wheeler VC.
PLoS Genet. 2013 Oct;9(10):e1003930. doi: 10.1371/journal.pgen.1003930. Epub 2013 Oct 31.

Mitokondrioitten autofagosytoosi


J Neuropathol Exp Neurol. 2007 Jun;66(6):525-32.
Alzheimerin taudissa on mitokondriaaliset epänormaaliudet huomattava piirre. Tässä tutkimuksessa katsotaan kahta mitokondriaalista merkitsijää: sytokromioksidaasi-1 entsyymiä ja liponihappoa, joka on rikkiä sisältävä kofaktori, jota tarvitaan useaissa  mitokondrian  entsyymikomplekseissa.  Näitä verrattiin käyttämällä valomikroskooppi-ja elektronimikroskooppianalyysejä ja immunologisia menetelmiåä Sekä liponihapon  että sytokromioksidaasi-1-immunoreaktiviteetit   ovat kohonneet Alzheimerin taudissa pyramidaalineuronien sytoplasmassa verrattuna kontrollihenkilöihin. Liponihapon todettiin vahvasti  assosioituvan Alzheimerin  taudissa  granulaarisiin ( jyväisiin) struktuureihin ja ultrastruktuurin analyysissä lokalisoituvan mitokondrioihin, sytosoliin, autofagosyyttisiin rakkuloihin ja lipofuskiiniin, mutta niin ei ollut  kontrollitapauksissa. Nämä tiedot osoittavat, että Alzheimerin taudissa mitokondriat ovat avain kohteita lisääntyneelle autofagosytoottiselle hajoittamiselle. Johtuuko lisääntynyt autofagosytoosi  mitokondrioitten kohonneesta  turnover- ilmiöstä vai ovatko  mitokondriat Alzheimerin taudissa  tavallista  altistuneempia  autofagosytoosille - tämä on ratkaisematon asia.

Autophagocytosis of mitochondria is prominent in Alzheimer disease.

  • J Neuropathol Exp Neurol. 2007 Jul;66(7):674.

Abstract

Mitochondrial abnormalities are prominent in Alzheimer disease. In this study, 2 mitochondrial markers, cytochrome oxidase-1 and lipoic acid, a sulfur-containing cofactor required for the activity of several mitochondrial enzyme complexes, were compared using light and electron microscopic analyses and immunoblot assays. Both lipoic acid and cytochrome oxidase-1 immunoreactivity are increased in the cytoplasm of pyramidal neurons in Alzheimer disease compared with control cases. Of significance, lipoic acid was found to be strongly associated with granular structures, and ultrastructure analysis showed localization to mitochondria, cytosol, and, importantly, in organelles identified as autophagic vacuoles and lipofuscin in Alzheimer disease but not control cases. Cytochrome oxidase-1 immunoreactivity was limited to mitochondria and cytosol in both Alzheimer and control cases. These data suggest that mitochondria are key targets of increased autophagic degradation in Alzheimer disease. Whether increased autophagocytosis is a consequence of an increased turnover of mitochondria or whether the mitochondria in Alzheimer disease are more susceptible to autophagy remains to be resolved.
PMID:
17549012
[PubMed - indexed for MEDLINE]