Leta i den här bloggen

Visar inlägg med etikett AD. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett AD. Visa alla inlägg

torsdag 30 mars 2017

Neutrofilit, NETosis, AD

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28303140

Front Immunol. 2017 Mar 2;8:211. doi: 10.3389/fimmu.2017.00211. eCollection 2017.

NETosis in Alzheimer's Disease.

Abstract

Alzheimer's disease (AD) is a neurodegenerative disorder characterized by the progressive deterioration of cognitive functions. Its neuropathological features include amyloid-β (Aβ) accumulation, the formation of neurofibrillary tangles, and the loss of neurons and synapses. Neuroinflammation is a well-established feature of AD pathogenesis, and a better understanding of its mechanisms could facilitate the development of new therapeutic approaches. Recent studies in transgenic mouse models of AD have shown that neutrophils adhere to blood vessels and migrate inside the parenchyma. Moreover, studies in human AD subjects have also shown that neutrophils adhere and spread inside brain vessels and invade the parenchyma, suggesting these cells play a role in AD pathogenesis. Indeed, neutrophil depletion and the therapeutic inhibition of neutrophil trafficking, achieved by blocking LFA-1 integrin in AD mouse models, significantly reduced memory loss and the neuropathological features of AD.
We observed that neutrophils release neutrophil extracellular traps (NETs) inside blood vessels and in the parenchyma of AD mice, potentially harming the blood-brain barrier and neural cells. Furthermore, confocal microscopy confirmed the presence of NETs inside the cortical vessels and parenchyma of subjects with AD, providing more evidence that neutrophils and NETs play a role in AD-related tissue destruction
 The discovery of NETs inside the AD brain suggests that these formations may exacerbate neuro-inflammatory processes, promoting vascular and parenchymal damage during AD. The inhibition of NET formation has achieved therapeutic benefits in several models of chronic inflammatory diseases, including autoimmune diseases affecting the brain. Therefore, the targeting of NETs may delay AD pathogenesis and offer a novel approach for the treatment of this increasingly prevalent disease.

KEYWORDS:

Alzheimer’s disease; blood-brain barrier; neuroinflammation; neutrophil extracellular traps; neutrophils
PMID:
28303140
PMCID:
PMC5332471
DOI:
10.3389/fimmu.2017.00211

onsdag 11 november 2015

Miten Alzheimerin tauti diagnosoidaan ( J Panneen väitöskirjan johdannosta)

Yksityiskohtia  kirjan johdanto-osasta suomennettuna  tarkoituksena  selvittää AD- taudin nykydiagnostiikan vaihe.

LÄHDE Pannee J. Mass spectrometric quantification of amyloid-beta in cerebrospinal fluid and plasma. Implications for Alzheimers disease. (Sivuilta  1-2) ISBN978-91-628-9487
Avainsanojen lyhennöksiä:
AD         Alzheimers disease, Alzheimerin tauti
Abeta      Amyloid-beta, Amyloidi beta, Abeta
CRM      Certified Reference Material, vahvistettu viiteaineisto
CSF       Cerebrospinal fluid, aivoselkäydinneste
CT         Computed tomography, tietokonetomografia, https://sv.wikipedia.org/wiki/Datortomografi
CV        Coefficient of variation, variaatiokerroin, hajonnan tunnusluku, https://fi.wikipedia.org/wiki/Variaatiokerroin
ELISA    Enzyme-linked immunosorbent assay, entsyymivälitteinen immunosorbenttimääritys, https://fi.wikipedia.org/wiki/ELISA
IP           Immunoprecipitation, immunosaostuminen, vasta-aineilla saostaminen, https://de.wikipedia.org/wiki/Immunpr%C3%A4zipitation
IWG      International Working Group (Criteria-2), kansainvälinen työryhmä ja sen kriteeristö-2
MALDI   Matrix-assisted laser desorption /ionization, https://de.wikipedia.org/wiki/Matrix-unterst%C3%BCtzte_Laser-Desorption/Ionisation
MCI       Mild Cognitive impairment, lievä kognitiivinen (älyllisen kapasiteetin)  huononema, https://en.wikipedia.org/wiki/Mild_cognitive_impairment
MRI      Magnetic resonance imaging, magneetti(resonanssi)kuvaus, https://fi.wikipedia.org/wiki/Magneettikuvaus
MS      Mass spectrometry, massaspektrometria, https://fi.wikipedia.org/wiki/Massaspektrometri
NIA-AA  National Institute on Aging-Alzheimer´s Association (criteria)
PET    Positron emission tomography, positroniemissiotomografia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Positroniemissiotomografia
TOF/TOF Tandem time-of-flight
Tri J Panneen väitöskirjan johdannosta seuraavaa:

AD diagnoosin tekoperusteet ovat:

  • Potilaan historia
  • Kognitiiviset testit
  • Muut tutkimukset kuten CT/MRI aivo scan, joka sulkee toiset tilat pois.
  • Nykyiset biomerkitsijät ovat: MRI, amyloidi-PET ja CSF-mittaukset Abeta(1-42) 42 aminohapon muodosta yhdessä totaali tau-proteiinin kanssa (T-tau) ja fosforyloituneesta ta-muodosta (P-tau).
AD:n IWG-2 kriteereihin on äskettäin sisällytetty Amyloid -PET ja CSF Abeta(1-42), T-tau ja P-tau , samoin NIA-AA- kriteereihin AD dementiasta ja AD:sta johtuvasta lievästä kognitiivisesta huononemasta (MCI) (.https://en.wikipedia.org/wiki/Tau_protein )

Struktuuri-MRI -tutkimusta käyttämällä aivoatrofian (-surkastuman) tahti voidaan määrittää scan-tutkimus sarjan avulla . On havaittu, että MRI-löytö korreloi kognitiiviseen huononemaan AD-potilailla. Tutkimuksesta saadaan myös ennuste taudin etenemisestä MCI-asteesta AD-asteelle ja tutkimus on myös hyödyllinen kliinisessä AD diagnoosissa.

PET- tutkimus voi määrittää Abetan saostumat kortikaalisissa aivoalueissa AD- taudissa käyttämällä amyloidin isotooppijäljittäjänä 18-F-flutemetamolia tai 11-C-Pittsburgh-yhdistettä B (11-C-PIB). Aivojen amyloidikuormituksen mittaus PET tekniikalla korreloi matalampiin CSF Abeta(1-42) pitoisuuksiin. 

AD-potilaiden aivoselkäydinnesteen (kontrolleihin verrattuna) alentunutta AD-biomerkitsijän Abeta(1-42) pitoisuutta on käytetty lisääntyvässä määrin kliinisissä kokeissa ja asetelmissa. Vasta-aineisiin perustuvia tekniikoita käytettäessä (ELISA) on osoittautunut, että aivoselkäydinnesteen Abeta(1-42) kombinoituna T-tau ja P-tau-määrityksiin ovat AD-taudin täsmällisiä biomerkitsijöitä joiden herkkyys ja sppesifisyys on 85% ja vastaavasti 95%. Kuitenkin nykyiset ELISAt ovat biomerkitsijöinä vaihtelevia. Abeta(1-42 ELISA:t osoittavat menetelmistä riippuvaa hajontaa,  laboratorioitten sisäisiä 5 - 19%:n  vaihtelukertoimia ja laboratorioitten keskeisiä 20- 30%:n vaihtelukertoimia
 Systeemistä virhettä (bias) on myös johtunut vahvistettujen viiteaineistojen CRM) puutteessa, jolloin menetelmiä ei voi kalibroida yhtäpitäviksi analysoitaessa eri metodein AD:n kvantitatiivisa biomerkitsijöitä.8Esim. Aivoselkäydinnesteen Abeta(1-42) kyllä korreloi mutta antaa erilaisia absoluuttisia pitoisuuksia käytettäessä samoja näytteitä. Kaikki tällainen on estänyt vahvistamasta mitään yleispäteviä raja-arvoja aivoselkäydinnesteen tau- ja Abeta-biomerkitsijöille.

Massaspektrometriaa (MS) on käytetty kliinisesti jo monta vuota pienten molekyylien määrälliseen mitaukseen. Nykyään välineistöä on kehitettty niin, että on mahdollista kliinisessä rutiinissa suurten peptidien ja proteiinien kvantitatiivinen mittaus ilman systeemivirhettä
Tässä väitöstyössä parannetaan edelleen mahdollisuuksia tarkempiin mittauksiin
Tässä väitöstyössä kehiteltiin vasta-aineista riippumaton MS - metodi, jolla saadaan kvantitatiivisesti mitattua absoluuttinen Abeta-määrä ihmisen aivoselkäydinnesteestä,- jolloin on voitettu se systeemivirhe, mikä liittyy vasta-aineisiin perustuvaan havaintoon. 

Sitten kehiteltiin myös IP-perusteinen (immunosaostumiseen pohjautuva) MALDI-TOF-metodi ihmisen plasmassa esiintyvien muiden Abetapeptidien hahmottamiseksi ja tutkimiseksi. 

Jatkoa:
ABETA-peptidi- mikä ongelma siinä piilee? 
Tästä olen tähän blogiin ennekin kirjoittanut, muta  varmasti tästä j panneen tuoreesta väitöskirjasta tulee lisää selvennystä, joten suomennan joitain kohtia...





torsdag 10 oktober 2013

onsdag 19 december 2012

Neurodegeneratiivisen taudin tartuttaja-aine, viallinen proteiini

 LÄHDE: 
https://mail.google.com/mail/u/0/?shva=1#inbox/13bb30db644bbe5d

Lääkärilehdessä on  ollut Åke Hjellmin kirjoitus ( päivätty 27 kesäkuuta 2012)  Martin Hallbeck et al tutkijaryhmän työstä, joka koskee Alzheimerin tautia.   Artikkeliin liittyy valaiseva kuva. siitä miten  AD tauti leviää molekyylitasossa hermosolusta toiseen.

KUVA osoittaa soluja, joissa on sisällä myrkyllistä beta-amyloidia. Kun sairas solu muodostaa kontaktin terveeseen soluun, leviää tämä myrkky hermon rakenteellisen ulokkeen kautta ja vääjämättä AD etenee jättäen  jälkeensä kuolleita hermosoluja  ja unohtuneita ajatuksia.  Linköpingin Yliopiston tutkijat ensimmäisinä maailmassa osoittivat,  miten nämä myrkylliset proteiinit kulkeutuvat hermosolusta toiseen.

Tutkijat  patologian dosentin Martin Hallbeckin johdolla käyttivät apunaan  hermosolujen värjäämistä ja he pystyivät kuvaamaan, miten terve hermosolu invasoituu sairailla proteiineilla ja miten ne sitten kulkeutuvat   lähellä oleviin soluihin.

AD taudin patologian selvittelyssä aivoista  tauti  seuraa  aina samanlaista  mallia, mutta ei ole aiemmin pystytty ymmärtämään, miten ja miksi se niin tekee , sanoo Martin Hallbeck, joka on julkaissut tutkimuksensa Jour of Neuroscience-lehdessä.

TAUDIN ALKUKOHTA  on aivojen  entorhinaalinen cortex, kuorikerros. Sitten tauti leviää hippokampiin.  Nämä molemmet kohdat ovat muistifunktiolle tärkeitä. Vähitellen nähdään patologista muutosta  yhä useammassa aivon osassa potilaan voinnin samalla huonotessa.


AD taudin yhteydessä mainitaan kaksi proteiinia. BETA-AMYLOIDI ja TAU.  Normaalisti kyllä esiintyy TAU-proteiinia hermosolujen  ulokkeissa, axoneissa. Niillä on  siinä stabiloiva, vakauttava, funktio. BETA-AMYLOIDI näyttää omaavan myös  osaa synapseissa, joissa hermosolut ovat siirtämässä signaalinvälittäjäainetta keskenään.
Mutta AD taudissa näissä olevaisisissa proteiineissa tapahtuu jotakin ja obduktioissa havaitaan sitten niiden kummankin patologisia kertymiä.

MIKSI TAU ja BETA-AMYLOIDI MUUTTUVAT  EPÄNORMAALEIKSI? Tämä seikka on edelleen  tuntematon. Tiedetään kuitenkin, että niiden suuret kertymät, plakit, eivät ole se varsinainen tekijä, mikä vahingoittaa hermosoluja.  Sensijaan  beta-amyloidin pienemmät ryhmät, ns oligomeerit näyttävät   olevan se myrkyllinen muoto, jonka vaikutuksesta hermosolut tuhoutuvat ja aivo surkastuu  vähä vähältä.

" soluble Aβ oligomers have received increasing attention as probable inducers of pathogenesis"

OLIGOMEERIEN OSUUS? 
Martin Hallbeck  mainitsee, että he tahtoivat nyt ottaa selville, voivatko nämä  oligomeerit  levittäytyä hermosolusta toiseen, mitä seikkaa moni tutkija on aiemmin yrittänyt  kuitenkaan onnistumatta.
Tutkimusten ensimmäisessä vaiheessa tutkijat ruiskuttivat hyvin ohuella neulalla viljeltyihin hermosoluihin  TMR:llä,  itsestään valaisevalla punaisella aineella,  värjättyjä oligomeereja. Seuraavana päivänä lähellä olevissa toisiinsa kytkeytyneissä hermosoluissa oli myös punaista väriä, mikä osoitti oligomeerien levinneen.
Toisessa  tutkimusvaiheessa tutkijat testasivat, saattaisiko sairas hermosolu  "tartuttaa"toisia . Nyt he käyttivät kypsiä ihmisen hermosoluja, joita oli värjätty vihreiksi ja sekoittivat niitä punaista väriä ( oligomeerejä) ottaneisiin hermosoluihin. Kun oli kulunut kaksi vuorokautta, hermosolujen  aksonit alkoivat menettää muotoansa ja solutuman organellit alkoivat vuotaa. Vähitellen  yhä useampi vihreä solu sairastui. Mutta ne hermosolut, jotka eivät olleet ottaneet punaista väriä (oligomeereja),  eivät vaikuttuneet, mainitsi  Martin Hallbeck.


 LÖYDÖN MERKITYS
Tämä tutkimus on uria uurtava  Alzheimerin taudin ja sen kulun ymmärtämyksessä. Jos löydetään tapa pysäyttää oligomeerien  ("tartunnan")   siirtymä (sairaasta hermosolusta terveeseen) , tämä voisi johtaa tehokkaampiin taudinvastaisiin jarrulääkkeisiin

 Neurologian professori Lundin Yliopistossa ja Van Andelin Instituutissa (Gradan Rapids Michigan, USA), Patrik Brundin sanoi Ruotsin Radion  Tieteellisen ohjelman toimitukselle:
Tästä voi tulla  fundamentaalinen selitys  Alzheimerin taudin  tavalle levitä aivossa  aivan kuin juna kulkien asemalta toiselle ja millä aivoalueella taudinjuna on ollut,  se alue  on ja pysyy tartunnanalaisena  oireitten yhä pahentuessa. ( Kommentti: siis ilman vastustuskykyä tai toipumista)
- Det här kan komma att vara en fundamental förklaring till varför sjukdomen Alzheimers sprider sig i hjärnan, ungefär som ett tåg som åker från en station till nästa station. Och när den har varit i en hjärnregion så är den drabbad och symptomen blir mer avancerade.

 TOINENKIN  LÖYTÖ "TARTTUTTAVASTA"  VIALLISESTA PROTEIINISTA
 Professori Brundin  on (kesällä)  myös julkaissut erään  tutkimuksen. Se käsittää toista aivoperäistä sairautta, Parkinsonin tautia, jossa esiintyy myös eräs toinen viallisesti  laskostunut( funktionaalisesti virheellinen)  proteiini, joka samoin  vaeltaa solusta soluun ja tartuttaa aivoa.
Brundin har själv i veckan publicerat en studie om en annan hjärnsjukdom, Parkinsons, där en annan typ av felveckat protein på samma sätt vandrar från cell till cell och smittar hjärnan.

Hallbeckin työryhmän artikkeli on saatavissa  lähteestä
Spreading of neurodegenerative pathology via neuron-to-neuron transmission of beta-amyloid av Sangeeta Nath, Lotta Agholme, Firoz Kurudenkandy, Björn Granseth, Jan Marcusson och Martin Hallbeck. The Journal of Neuroscience, 27 juni 2012.