Leta i den här bloggen

Visar inlägg med etikett PD. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett PD. Visa alla inlägg

tisdag 11 juni 2019

B12, Levodopa ja PD

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20027219
 
2009 Dec 21;4(12):e8268. doi: 10.1371/journal.pone.0008268.
Vitamin B12-impaired metabolism produces apoptosis and Parkinson phenotype in rats expressing the transcobalamin-oleosin chimera in substantia nigra.
Vitamin B12 is indispensable for proper brain functioning and cytosolic synthesis of S-adenosylmethionine. Whether its deficiency produces effects on viability and apoptosis of neurons remains unknown. There is a particular interest in investigating these effects in Parkinson disease where Levodopa treatment is known to increase the consumption of S-adenosylmethionine. To cause deprivation of vitamin B12, we have recently developed a cell model that produces decreased synthesis of S-adenosylmethionine by anchoring transcobalamin (TCII) to the reticulum through its fusion with Oleosin (OLEO).
..
 In conclusion, the TCII-OLEO transfection was responsible for apoptosis in N1E-115 cells and rat substantia nigra and for Parkinson-like phenotype. This suggests evaluating whether vitamin B12 deficit could aggravate the PD in patients under Levodopa therapy by impairing S-adenosylmethionine synthesis in substantia nigra.

torsdag 26 maj 2016

Dopamiinin synteesistä ajatus

Jos tuntee  aineenvaihdunta kartan jossa aminohaposta fenylalaniinista äsin muodostuu dopamiinia, käsittää että dopamiinin muodostumisen vaje on vain signaali siitä että noradrenaliinia ja adrenaliiniakaan ei voi muodostua  riittäviä määriä. tästä näkökohdasta katsoin tänään kirjastossa, mikä on  sympaattisen hermoston tilanne parkinsonin taudissa.  loppusanana neuropatologisessa kappaleessa oli tämä: Anatomisten löytöjen listasta  pitäisi olla ilmiselvää, että vaikka  parkinsonin taudin neurokemiallisen patologian  biokemiallisia  merkkejä onkin  dopamiinista tyhjä  Corpus striatum, niin tässä taudissa on  tapahtunut haitallisia muutoksia laajassa neuronijoukossa: kaikissa dopaminergisissä, noradrenergisissä, serotonergisissä ja kolinergisissä neuroneissa. Ainoastaan hypotalamuksen dopaminergiset  neuronit ovat  jostain syystä säästyneet.

Kirjoitan tämän lauseen engalnniksi:
"From the list given it should be apparent that, although the biochemical hallmark of the neurochemical pathology of Parkinson disease is depletion of dopamine in the Corpus Striatum, neuronal populations affected in the disease are all of dopaminergic, noradrenergic, serotonergic and cholinergic types. 
Hypothalamic dopaminergic neurons are however spared".

(Mazzuk MM,  Saper CB. Preservation of hypothalamic dopaminergic neurons in Parkinson disease. Ann neur 1985; 15: 552-555.

Artikkeli, jota katselin tänään biomedisiinisessä kirjastossa, oli vuodelta  2002. Katsoin  kappaletta 11 ja 20.
Kirjotitajat: Jean Pintar HUBBLE, M.D., Carolyn Weeks, B.S:
 Autonomic Nervous System Dysfunction . Ohio University, Columbus, USA.
 (Artikkeli kuuluu amerikkalaiseen kirjaan: Parkinson disease. Diagnosis and Clinical Management 2002).

Mitenkähän nykyterapia ottaa huomioon aivojen ilmeisen  systeemisen sairauden tässä  taudissa jonka kapean spektrin motorista komponenttia lähinnä  on totuttu sympotomaattisesti  hoitamaan. 

Kuitenkin  dopamiinihermot ovat yhdellä alueella  (hypotalamuksessa)  säilyneet systeemiseltä degeneraatiolta jostain  syystä.

Onkohan parkinsonismin taudin  kokonaiskäsityksessä jotain paradigman  laajentamista vaativaa.  Sitä paitsi jos  oireisto on vähemmän motoriikan aluetta  siirretään  diagnostiikka mentaalisiin ryhmiin vaikka kyse on ehkä samasta  systeemitaudista.  Aminohappoaineenvaihdunnat jotka ovat  mukana: fenylalaniini, tyrosiini, tryptofaani, metioniini, seriini. tuon ylläolevan luettelon perusteella - ainakin.
oksidatiivinen stressi on havaittu . raudan  sijoittautuminen toxisesti, ei -ferritiinitavalla.



måndag 16 maj 2016

Neurologisista taudeista: Kansallisia suuntalinjoja MS ja PD tautiin Ruotsissa

Suomennsota 16.5. 2016 
  Helmikuun 1. pv 2016 Sosiaalihallitus esitti ensimmäiset kansalliset  suuntalinjat multippleista skleroosista (MS)  ja Parkinsonin taudista (PD). Näin suositukst  antavat kroonisesti sairaiden kohdata  enemmän   henkilökuntaa, joilla on hyvä kokemus näistä taudeista sekä edistyneestä terapiasta. 
Näitten tavallisimpien neurologisten tautien (MS ja PD)  hoidossa on tehty suuria edistysaskelia.  Uudet suuntalinjat kohottavat myös  tavoitteiden tasoa ja osaltaan avustavat, että kaikki lähes 40 000 potilasta  saavat tasaveroisesti hoitoa. 
Joka vuosi sairastuu noin 1000 henkilöä MS-tautiin, tavallisesti 20- 45 ikävuosina ja sen katsotaan olevan tavallisin neurologinen toimintakyvyn laskija, koska  se kohtaa nuoria aikuisia.  Ruotsissa potee MS-tautia noin 17 500 henkilöä ja heissä on kaksi kertaa enemmän naisia kuin miehiä. Hoito suuntaa lähinnä vahingollisten tulehdusten estämiseen, osittain mahdollisten  seuraamusten  lieventämisen. On useita  eri tyyppejä tehokkaita lääkkeitä.
  • den 1 februari 2016 kl. 09:00 Pressmeddelande
  • Socialstyrelsen har tagit fram de första nationella riktlinjerna för MS och Parkinsons sjukdom. Rekommendationerna ger fler kroniskt sjuka patienter tillgång till personal med stor erfarenhet av sjukdomarna och avancerad behandling.
  • – Stora framsteg har gjorts i vården vid två av våra vanligaste neurologiska sjukdomar MS och Parkinson. De nya riktlinjerna innebär ytterligare en ambitionshöjning och bidrar till att skapa en mer jämlik vård för nära 40 000 patienter, säger Socialstyrelsens projektledare Per-Henrik Zingmark.
  • Varje år insjuknar omkring 1000 personer i MS, vanligtvis i åldrarna 20 till 45 år. MS anses vara den vanligaste orsaken till neurologisk funktionsnedsättning på grund av sjukdom bland unga vuxna. I Sverige har omkring 17 500 personer MS, dubbelt så många kvinnor som män
  • Behandlingen är dels inriktad på att förhindra uppkomsten av skadliga inflammationer, dels på att lindra konsekvenserna av olika symtom som kan följa med sjukdomen. Flera typer av effektiva läkemedel finns att tillgå.

Seuranta ja toistuvat kontrollit (Uppföljning och återkommande kontroller) 

 Jotta havaittaisiin MS  varhemmin tai tunnistettaisiin suuressa  MS-riskissä olevat  Sosiaalihallitus suosittelee neurologista asiantuntija-arviota, jos   MRI tutkimus antaa syytä epäilyyn. 

 Täten voidaan asettaa aiemmin  alkuun taudin kehittymistä  jarruttava lääkitys,  mikä voi vähentää tulevien toiminnanalenemisten astetta, sanoo neurologian profeesori Jan Lycke, MS-ohjelinjatyössä asiantuntija- puheenjohtaja.

Perusta sekä MS - että Parkinsonin taudin  hyvään hoitoon ja hoivaan on tautien kehittymisen ja aloitettujen hoitojenhoidon tehon keskeytymätön  seuranta.  Keskeistä suosituksissa  on  sen takia kontrollitoistot asiaan hyvin perehtyneellä lääkärillä  MS-taudissa vähintäin kerran vuodessa  ja Parkinsonin taudissa  vähäintäin kaksi kertaa vuodessa. 

  • För att upptäcka MS tidigare, eller identifiera personer som löper hög risk att få MS, rekommenderar Socialstyrelsen en neurologisk expertbedömning om magnetröntgenkameraundersökningen ger anledning till misstanke. 

  • – På så sätt kan läkemedel för att bromsa sjukdomens utveckling sättas in tidigare, vilket kan minska graden av framtida funktionsnedsättning, säger Jan Lycke, professor i neurologi och faktaordförande för MS i riktlinjearbetet.
  • Grunden för en god vård och omsorg vid både MS och Parkinson är kontinuerlig uppföljning av sjukdomarnas utveckling och effekten av de behandlingar som har satts in. Centrala rekommendationer är därför återkommande kontroller med undersökning hos en läkare med betydande erfarenhet av sjukdomen minst en gång om året vid MS, och minst två gånger om året vid Parkinson.

Useamman tulee saada  edistyksellistä  Parkinson-hoitoa.  (Fler bör få avancerad Parkinsonbehandling)

 Ruotsissa on noin  18 000  Parkinsonin tautia potevaa. tyypillinen sairastumis-ikä on 65 vuotta.  Sairastuneissa on jonkin verran enemmän miehiä kuin naisia. taudille tyypillistä on liikkumisen vähentyminen.  

Kaikkein tehokkain varhaisen Parkinsonin-taudin aikana on dopamiiniin kohdistuva lääkeaine levo-dopa. Pitkälle edenneessä vaiheessa voi liikkuvuutta leimata  nopeat heittelyt  yliliikehdinnän   ja aivan liikkumiskyvyttömyyden välillä.  Kun vaikeudet ovat suuria, on kolme edistynyttä Parkinson-hoitoa, joista voi saada selvää  lievitystä. 

- On todennäköistä että useampi voisi saada hyötyä edistyneestä Parkinson-hoidosta ja sen käyttö  valtion  alueella  vaihtelee.Valinnan täsmällisyyden lisäämiseksi neurologian professori Per Odin, ( Parkinsonin taudin hoidon   suuntalinjaprojektin asiantuntija-puheenjohtaja) esittää työryhmän suositukset hoitokonferensseista ennen päätöksen tekoa ja konferensseissa myötävaikuttajina tulee olla niitä, joilla on tietoa ja kokemusta sekä erilaisista pumppumenetelmistä että  aivon syväelektrodistimuloinnista.
  • Omkring 18 000 personer i landet har Parkinsons sjukdom. Den typiska åldern då sjukdomen uppträder är 65 år. Något fler män drabbas. Parkinson kännetecknas bland annat av minskad rörlighet.
  • Den mest effektiva behandlingen under tidig Parkinson är det dopamininriktade läkemedlet levodopa. I framskridet skede kan rörligheten präglas av snabba kast mellan överrörlighet och oförmåga att röra sig alls. Vid stora svårigheter finns tre avancerade Parkinsonbehandlingar som kan ge markant lindring.
  • – Sannolikt skulle fler ha nytta av avancerad Parkinsonbehandling, och användningen varierar i landet. För att öka precisionen i valet av behandling rekommenderar vi behandlingskonferenser inför beslutet, där personer medverkar som har kunskap och erfarenhet av både olika pumpmetoder och djupelektrodstimulering av hjärnan, säger Per Odin, professor i neurologi och faktaordförande för Parkinson i riktlinjearbetet.

Yhteistyötä elämänlaadun säilyttämiseksi (Samarbete för att behålla livskvalitet)

 Sekä MS että Parkinsonin tauti voivat vaikuttaa  monella tapaa elämään ja esimerkiksi vaikeuttaa työntekoa ja vapaa-ajan harrastuksia.  Tämän takia  on tärkeää, että monen spesifisen  alueen tiimi suunnittelee potilaan tarpeista käsin tavoitteet ja toimenpiteet.

 Kun useaa  ammattia edustavat  henkilöt tekevät yhteistyötä yhden potilaan suhteen,  voidaan luoda parempia mahdollisuuksia elämänlaadun ja aktiivisen osallistumiskyvyn säilyttämiseksi, sanoo Eva Månsson Lexell, medisiinisen tieteen tohtori ja jälleenkuntoutuksen suuntalinjatyön vastuunkantaja.

 Sosiaalihallitus suosittelee, että tiimiin kuuluu  lääkärin ja sairaanhoitajan lisäksi vähintäin kahden muun ammattialan edustajia, fysioterapeutti, työterapeutti, kuraattori, psykologi, logopedi, dietisti, uroterapeutti tai jonkin  toisen  alueen erikoislääkäri.

Lue myös  Sosiaalihallituksen herätteellinen artikkeli Dagens Medicin-lehdessä: "Nyt kohotamme MS- taudin ja Parkinsonin taudin hoidon tavoitetasoa"..
  • Både MS och Parkinson kan påverka livet på många olika sätt och exempelvis medföra svårigheter att arbeta och utöva fritidsintressen. Därför är ett multidiciplinärt omhändertagande där team planerar mål och åtgärder utifrån patientens behov viktigt.
  • – När personer med olika yrken samarbetar kring en patient kan det skapa bättre möjligheter att behålla livskvaliteten och förmågan att vara aktiv och delaktig, säger Eva Månsson Lexell, doktor i medicinsk vetenskap och ansvarig för frågor om rehabilitering i riktlinjearbetet.
  •  
  • Socialstyrelsen rekommenderar att det i teamen förutom läkare och sjuksköterska finns minst två andra professioner representerade; fysioterapeut, arbetsterapeut, kurator, psykolog, logoped, dietist, uroterapeut eller annan specialistläkare.
Läs också Socialstyrelsens debattartikel i Dagens Medicin -”Nu höjer vi ambitionen för vård vid MS och Parkinson”.

Tosiasioita (Fakta)

 Multippeli skleroosi-taudissa imuunijärjestelmä hyökkää keskushermostojärjestelmässä ( aivossa ja selkäytimessä)  olevia alueita  ja  omaa hermokudosta kohtaan   aiheuttaen toistuvia tulehduksia.  Tästä seuraa havaittavia neurologisten funktioitten häiriöitä. Mikä kohta kehosta sitten ilmentää tautia riippuu siitä, missä kohdassa  keskushermostoa menossa oleva tulehdus milloinkin sijaitsee.
  • Vid Multipel Skleros angriper immunsystemet den egna nervvävnaden och områden i hjärnan och ryggmärgen, det centrala nervsystemet, drabbas av återkommande inflammationer. Detta orsakar störningar av neurologiska funktioner. Vilken del av kroppen som berörs beror på var den aktuella inflammationen sitter.
 Parkinsonin tauti tuhoaa niitä hermosoluja, jotka tekevät  dopamiinimolekyyliä, signaaliainetta, joka  vaikuttaa eri aivosolujen välistä signalointia. Tauti johtaa siihen, että  aivojen (tahdon)  ohjaama kehon liikkeitten hallinta vaikeutuu.  Parkinsonin taudille on tyypillistä muun muassa vähentynyt liikkuvuus, lihasjäykkyys, vapinat ja tasapainohäiriöt.  Mutta  esiintyy myös iso joukko muita oireita, jotka eivät koske liikkumista
  • Parkinsons sjukdom förstör nervceller som tillverkar dopamin, en signalsubstans som skickar signaler mellan hjärncellerna. Detta leder till att hjärnan får svårare att styra kroppens rörelser. Parkinson kännetecknas bland annat av minskad rörlighet, muskelstelhet, skakningar och balanssvårigheter, men det finns även ett stort antal andra icke-motoriska symtom.

onsdag 19 december 2012

Neurodegeneratiivisen taudin tartuttaja-aine, viallinen proteiini

 LÄHDE: 
https://mail.google.com/mail/u/0/?shva=1#inbox/13bb30db644bbe5d

Lääkärilehdessä on  ollut Åke Hjellmin kirjoitus ( päivätty 27 kesäkuuta 2012)  Martin Hallbeck et al tutkijaryhmän työstä, joka koskee Alzheimerin tautia.   Artikkeliin liittyy valaiseva kuva. siitä miten  AD tauti leviää molekyylitasossa hermosolusta toiseen.

KUVA osoittaa soluja, joissa on sisällä myrkyllistä beta-amyloidia. Kun sairas solu muodostaa kontaktin terveeseen soluun, leviää tämä myrkky hermon rakenteellisen ulokkeen kautta ja vääjämättä AD etenee jättäen  jälkeensä kuolleita hermosoluja  ja unohtuneita ajatuksia.  Linköpingin Yliopiston tutkijat ensimmäisinä maailmassa osoittivat,  miten nämä myrkylliset proteiinit kulkeutuvat hermosolusta toiseen.

Tutkijat  patologian dosentin Martin Hallbeckin johdolla käyttivät apunaan  hermosolujen värjäämistä ja he pystyivät kuvaamaan, miten terve hermosolu invasoituu sairailla proteiineilla ja miten ne sitten kulkeutuvat   lähellä oleviin soluihin.

AD taudin patologian selvittelyssä aivoista  tauti  seuraa  aina samanlaista  mallia, mutta ei ole aiemmin pystytty ymmärtämään, miten ja miksi se niin tekee , sanoo Martin Hallbeck, joka on julkaissut tutkimuksensa Jour of Neuroscience-lehdessä.

TAUDIN ALKUKOHTA  on aivojen  entorhinaalinen cortex, kuorikerros. Sitten tauti leviää hippokampiin.  Nämä molemmet kohdat ovat muistifunktiolle tärkeitä. Vähitellen nähdään patologista muutosta  yhä useammassa aivon osassa potilaan voinnin samalla huonotessa.


AD taudin yhteydessä mainitaan kaksi proteiinia. BETA-AMYLOIDI ja TAU.  Normaalisti kyllä esiintyy TAU-proteiinia hermosolujen  ulokkeissa, axoneissa. Niillä on  siinä stabiloiva, vakauttava, funktio. BETA-AMYLOIDI näyttää omaavan myös  osaa synapseissa, joissa hermosolut ovat siirtämässä signaalinvälittäjäainetta keskenään.
Mutta AD taudissa näissä olevaisisissa proteiineissa tapahtuu jotakin ja obduktioissa havaitaan sitten niiden kummankin patologisia kertymiä.

MIKSI TAU ja BETA-AMYLOIDI MUUTTUVAT  EPÄNORMAALEIKSI? Tämä seikka on edelleen  tuntematon. Tiedetään kuitenkin, että niiden suuret kertymät, plakit, eivät ole se varsinainen tekijä, mikä vahingoittaa hermosoluja.  Sensijaan  beta-amyloidin pienemmät ryhmät, ns oligomeerit näyttävät   olevan se myrkyllinen muoto, jonka vaikutuksesta hermosolut tuhoutuvat ja aivo surkastuu  vähä vähältä.

" soluble Aβ oligomers have received increasing attention as probable inducers of pathogenesis"

OLIGOMEERIEN OSUUS? 
Martin Hallbeck  mainitsee, että he tahtoivat nyt ottaa selville, voivatko nämä  oligomeerit  levittäytyä hermosolusta toiseen, mitä seikkaa moni tutkija on aiemmin yrittänyt  kuitenkaan onnistumatta.
Tutkimusten ensimmäisessä vaiheessa tutkijat ruiskuttivat hyvin ohuella neulalla viljeltyihin hermosoluihin  TMR:llä,  itsestään valaisevalla punaisella aineella,  värjättyjä oligomeereja. Seuraavana päivänä lähellä olevissa toisiinsa kytkeytyneissä hermosoluissa oli myös punaista väriä, mikä osoitti oligomeerien levinneen.
Toisessa  tutkimusvaiheessa tutkijat testasivat, saattaisiko sairas hermosolu  "tartuttaa"toisia . Nyt he käyttivät kypsiä ihmisen hermosoluja, joita oli värjätty vihreiksi ja sekoittivat niitä punaista väriä ( oligomeerejä) ottaneisiin hermosoluihin. Kun oli kulunut kaksi vuorokautta, hermosolujen  aksonit alkoivat menettää muotoansa ja solutuman organellit alkoivat vuotaa. Vähitellen  yhä useampi vihreä solu sairastui. Mutta ne hermosolut, jotka eivät olleet ottaneet punaista väriä (oligomeereja),  eivät vaikuttuneet, mainitsi  Martin Hallbeck.


 LÖYDÖN MERKITYS
Tämä tutkimus on uria uurtava  Alzheimerin taudin ja sen kulun ymmärtämyksessä. Jos löydetään tapa pysäyttää oligomeerien  ("tartunnan")   siirtymä (sairaasta hermosolusta terveeseen) , tämä voisi johtaa tehokkaampiin taudinvastaisiin jarrulääkkeisiin

 Neurologian professori Lundin Yliopistossa ja Van Andelin Instituutissa (Gradan Rapids Michigan, USA), Patrik Brundin sanoi Ruotsin Radion  Tieteellisen ohjelman toimitukselle:
Tästä voi tulla  fundamentaalinen selitys  Alzheimerin taudin  tavalle levitä aivossa  aivan kuin juna kulkien asemalta toiselle ja millä aivoalueella taudinjuna on ollut,  se alue  on ja pysyy tartunnanalaisena  oireitten yhä pahentuessa. ( Kommentti: siis ilman vastustuskykyä tai toipumista)
- Det här kan komma att vara en fundamental förklaring till varför sjukdomen Alzheimers sprider sig i hjärnan, ungefär som ett tåg som åker från en station till nästa station. Och när den har varit i en hjärnregion så är den drabbad och symptomen blir mer avancerade.

 TOINENKIN  LÖYTÖ "TARTTUTTAVASTA"  VIALLISESTA PROTEIINISTA
 Professori Brundin  on (kesällä)  myös julkaissut erään  tutkimuksen. Se käsittää toista aivoperäistä sairautta, Parkinsonin tautia, jossa esiintyy myös eräs toinen viallisesti  laskostunut( funktionaalisesti virheellinen)  proteiini, joka samoin  vaeltaa solusta soluun ja tartuttaa aivoa.
Brundin har själv i veckan publicerat en studie om en annan hjärnsjukdom, Parkinsons, där en annan typ av felveckat protein på samma sätt vandrar från cell till cell och smittar hjärnan.

Hallbeckin työryhmän artikkeli on saatavissa  lähteestä
Spreading of neurodegenerative pathology via neuron-to-neuron transmission of beta-amyloid av Sangeeta Nath, Lotta Agholme, Firoz Kurudenkandy, Björn Granseth, Jan Marcusson och Martin Hallbeck. The Journal of Neuroscience, 27 juni 2012.