http://www.nature.com/neuro/journal/v15/n3/carousel/nn.3028-F3.jpg
onsdag 19 december 2012
Toksiset oligomeerit oli tunnistettu jo aiemminkin.
http://www.nature.com/neuro/journal/v15/n3/full/nn.3028.html?WT.ec_id=NEURO-201203
http://www.nature.com/neuro/journal/v15/n3/carousel/nn.3028-F3.jpg
http://www.nature.com/neuro/journal/v15/n3/carousel/nn.3028-F3.jpg
Neurodegeneratiivisen taudin tartuttaja-aine, viallinen proteiini
LÄHDE:
https://mail.google.com/mail/u/0/?shva=1#inbox/13bb30db644bbe5d
Lääkärilehdessä on ollut Åke Hjellmin kirjoitus ( päivätty 27 kesäkuuta 2012) Martin Hallbeck et al tutkijaryhmän työstä, joka koskee Alzheimerin tautia. Artikkeliin liittyy valaiseva kuva. siitä miten AD tauti leviää molekyylitasossa hermosolusta toiseen.
KUVA osoittaa soluja, joissa on sisällä myrkyllistä beta-amyloidia. Kun sairas solu muodostaa kontaktin terveeseen soluun, leviää tämä myrkky hermon rakenteellisen ulokkeen kautta ja vääjämättä AD etenee jättäen jälkeensä kuolleita hermosoluja ja unohtuneita ajatuksia. Linköpingin Yliopiston tutkijat ensimmäisinä maailmassa osoittivat, miten nämä myrkylliset proteiinit kulkeutuvat hermosolusta toiseen.
Tutkijat patologian dosentin Martin Hallbeckin johdolla käyttivät apunaan hermosolujen värjäämistä ja he pystyivät kuvaamaan, miten terve hermosolu invasoituu sairailla proteiineilla ja miten ne sitten kulkeutuvat lähellä oleviin soluihin.
AD taudin patologian selvittelyssä aivoista tauti seuraa aina samanlaista mallia, mutta ei ole aiemmin pystytty ymmärtämään, miten ja miksi se niin tekee , sanoo Martin Hallbeck, joka on julkaissut tutkimuksensa Jour of Neuroscience-lehdessä.
TAUDIN ALKUKOHTA on aivojen entorhinaalinen cortex, kuorikerros. Sitten tauti leviää hippokampiin. Nämä molemmet kohdat ovat muistifunktiolle tärkeitä. Vähitellen nähdään patologista muutosta yhä useammassa aivon osassa potilaan voinnin samalla huonotessa.
AD taudin yhteydessä mainitaan kaksi proteiinia. BETA-AMYLOIDI ja TAU. Normaalisti kyllä esiintyy TAU-proteiinia hermosolujen ulokkeissa, axoneissa. Niillä on siinä stabiloiva, vakauttava, funktio. BETA-AMYLOIDI näyttää omaavan myös osaa synapseissa, joissa hermosolut ovat siirtämässä signaalinvälittäjäainetta keskenään.
Mutta AD taudissa näissä olevaisisissa proteiineissa tapahtuu jotakin ja obduktioissa havaitaan sitten niiden kummankin patologisia kertymiä.
MIKSI TAU ja BETA-AMYLOIDI MUUTTUVAT EPÄNORMAALEIKSI? Tämä seikka on edelleen tuntematon. Tiedetään kuitenkin, että niiden suuret kertymät, plakit, eivät ole se varsinainen tekijä, mikä vahingoittaa hermosoluja. Sensijaan beta-amyloidin pienemmät ryhmät, ns oligomeerit näyttävät olevan se myrkyllinen muoto, jonka vaikutuksesta hermosolut tuhoutuvat ja aivo surkastuu vähä vähältä.
" soluble Aβ oligomers have received increasing attention as probable inducers of pathogenesis"
OLIGOMEERIEN OSUUS?
Martin Hallbeck mainitsee, että he tahtoivat nyt ottaa selville, voivatko nämä oligomeerit levittäytyä hermosolusta toiseen, mitä seikkaa moni tutkija on aiemmin yrittänyt kuitenkaan onnistumatta.
Tutkimusten ensimmäisessä vaiheessa tutkijat ruiskuttivat hyvin ohuella neulalla viljeltyihin hermosoluihin TMR:llä, itsestään valaisevalla punaisella aineella, värjättyjä oligomeereja. Seuraavana päivänä lähellä olevissa toisiinsa kytkeytyneissä hermosoluissa oli myös punaista väriä, mikä osoitti oligomeerien levinneen.
Toisessa tutkimusvaiheessa tutkijat testasivat, saattaisiko sairas hermosolu "tartuttaa"toisia . Nyt he käyttivät kypsiä ihmisen hermosoluja, joita oli värjätty vihreiksi ja sekoittivat niitä punaista väriä ( oligomeerejä) ottaneisiin hermosoluihin. Kun oli kulunut kaksi vuorokautta, hermosolujen aksonit alkoivat menettää muotoansa ja solutuman organellit alkoivat vuotaa. Vähitellen yhä useampi vihreä solu sairastui. Mutta ne hermosolut, jotka eivät olleet ottaneet punaista väriä (oligomeereja), eivät vaikuttuneet, mainitsi Martin Hallbeck.
LÖYDÖN MERKITYS
Tämä tutkimus on uria uurtava Alzheimerin taudin ja sen kulun ymmärtämyksessä. Jos löydetään tapa pysäyttää oligomeerien ("tartunnan") siirtymä (sairaasta hermosolusta terveeseen) , tämä voisi johtaa tehokkaampiin taudinvastaisiin jarrulääkkeisiin
Neurologian professori Lundin Yliopistossa ja Van Andelin Instituutissa (Gradan Rapids Michigan, USA), Patrik Brundin sanoi Ruotsin Radion Tieteellisen ohjelman toimitukselle:
Tästä voi tulla fundamentaalinen selitys Alzheimerin taudin tavalle levitä aivossa aivan kuin juna kulkien asemalta toiselle ja millä aivoalueella taudinjuna on ollut, se alue on ja pysyy tartunnanalaisena oireitten yhä pahentuessa. ( Kommentti: siis ilman vastustuskykyä tai toipumista)
- Det här kan komma att vara en fundamental förklaring till varför sjukdomen Alzheimers sprider sig i hjärnan, ungefär som ett tåg som åker från en station till nästa station. Och när den har varit i en hjärnregion så är den drabbad och symptomen blir mer avancerade.
TOINENKIN LÖYTÖ "TARTTUTTAVASTA" VIALLISESTA PROTEIINISTA
Professori Brundin on (kesällä) myös julkaissut erään tutkimuksen. Se käsittää toista aivoperäistä sairautta, Parkinsonin tautia, jossa esiintyy myös eräs toinen viallisesti laskostunut( funktionaalisesti virheellinen) proteiini, joka samoin vaeltaa solusta soluun ja tartuttaa aivoa.
Brundin har själv i veckan publicerat en studie om en annan hjärnsjukdom, Parkinsons, där en annan typ av felveckat protein på samma sätt vandrar från cell till cell och smittar hjärnan.
Hallbeckin työryhmän artikkeli on saatavissa lähteestä
Spreading of neurodegenerative pathology via neuron-to-neuron transmission of beta-amyloid av Sangeeta Nath, Lotta Agholme, Firoz Kurudenkandy, Björn Granseth, Jan Marcusson och Martin Hallbeck. The Journal of Neuroscience, 27 juni 2012.
https://mail.google.com/mail/u/0/?shva=1#inbox/13bb30db644bbe5d
Lääkärilehdessä on ollut Åke Hjellmin kirjoitus ( päivätty 27 kesäkuuta 2012) Martin Hallbeck et al tutkijaryhmän työstä, joka koskee Alzheimerin tautia. Artikkeliin liittyy valaiseva kuva. siitä miten AD tauti leviää molekyylitasossa hermosolusta toiseen.
KUVA osoittaa soluja, joissa on sisällä myrkyllistä beta-amyloidia. Kun sairas solu muodostaa kontaktin terveeseen soluun, leviää tämä myrkky hermon rakenteellisen ulokkeen kautta ja vääjämättä AD etenee jättäen jälkeensä kuolleita hermosoluja ja unohtuneita ajatuksia. Linköpingin Yliopiston tutkijat ensimmäisinä maailmassa osoittivat, miten nämä myrkylliset proteiinit kulkeutuvat hermosolusta toiseen.
Tutkijat patologian dosentin Martin Hallbeckin johdolla käyttivät apunaan hermosolujen värjäämistä ja he pystyivät kuvaamaan, miten terve hermosolu invasoituu sairailla proteiineilla ja miten ne sitten kulkeutuvat lähellä oleviin soluihin.
AD taudin patologian selvittelyssä aivoista tauti seuraa aina samanlaista mallia, mutta ei ole aiemmin pystytty ymmärtämään, miten ja miksi se niin tekee , sanoo Martin Hallbeck, joka on julkaissut tutkimuksensa Jour of Neuroscience-lehdessä.
TAUDIN ALKUKOHTA on aivojen entorhinaalinen cortex, kuorikerros. Sitten tauti leviää hippokampiin. Nämä molemmet kohdat ovat muistifunktiolle tärkeitä. Vähitellen nähdään patologista muutosta yhä useammassa aivon osassa potilaan voinnin samalla huonotessa.
AD taudin yhteydessä mainitaan kaksi proteiinia. BETA-AMYLOIDI ja TAU. Normaalisti kyllä esiintyy TAU-proteiinia hermosolujen ulokkeissa, axoneissa. Niillä on siinä stabiloiva, vakauttava, funktio. BETA-AMYLOIDI näyttää omaavan myös osaa synapseissa, joissa hermosolut ovat siirtämässä signaalinvälittäjäainetta keskenään.
Mutta AD taudissa näissä olevaisisissa proteiineissa tapahtuu jotakin ja obduktioissa havaitaan sitten niiden kummankin patologisia kertymiä.
MIKSI TAU ja BETA-AMYLOIDI MUUTTUVAT EPÄNORMAALEIKSI? Tämä seikka on edelleen tuntematon. Tiedetään kuitenkin, että niiden suuret kertymät, plakit, eivät ole se varsinainen tekijä, mikä vahingoittaa hermosoluja. Sensijaan beta-amyloidin pienemmät ryhmät, ns oligomeerit näyttävät olevan se myrkyllinen muoto, jonka vaikutuksesta hermosolut tuhoutuvat ja aivo surkastuu vähä vähältä.
" soluble Aβ oligomers have received increasing attention as probable inducers of pathogenesis"
OLIGOMEERIEN OSUUS?
Martin Hallbeck mainitsee, että he tahtoivat nyt ottaa selville, voivatko nämä oligomeerit levittäytyä hermosolusta toiseen, mitä seikkaa moni tutkija on aiemmin yrittänyt kuitenkaan onnistumatta.
Tutkimusten ensimmäisessä vaiheessa tutkijat ruiskuttivat hyvin ohuella neulalla viljeltyihin hermosoluihin TMR:llä, itsestään valaisevalla punaisella aineella, värjättyjä oligomeereja. Seuraavana päivänä lähellä olevissa toisiinsa kytkeytyneissä hermosoluissa oli myös punaista väriä, mikä osoitti oligomeerien levinneen.
Toisessa tutkimusvaiheessa tutkijat testasivat, saattaisiko sairas hermosolu "tartuttaa"toisia . Nyt he käyttivät kypsiä ihmisen hermosoluja, joita oli värjätty vihreiksi ja sekoittivat niitä punaista väriä ( oligomeerejä) ottaneisiin hermosoluihin. Kun oli kulunut kaksi vuorokautta, hermosolujen aksonit alkoivat menettää muotoansa ja solutuman organellit alkoivat vuotaa. Vähitellen yhä useampi vihreä solu sairastui. Mutta ne hermosolut, jotka eivät olleet ottaneet punaista väriä (oligomeereja), eivät vaikuttuneet, mainitsi Martin Hallbeck.
LÖYDÖN MERKITYS
Tämä tutkimus on uria uurtava Alzheimerin taudin ja sen kulun ymmärtämyksessä. Jos löydetään tapa pysäyttää oligomeerien ("tartunnan") siirtymä (sairaasta hermosolusta terveeseen) , tämä voisi johtaa tehokkaampiin taudinvastaisiin jarrulääkkeisiin
Neurologian professori Lundin Yliopistossa ja Van Andelin Instituutissa (Gradan Rapids Michigan, USA), Patrik Brundin sanoi Ruotsin Radion Tieteellisen ohjelman toimitukselle:
Tästä voi tulla fundamentaalinen selitys Alzheimerin taudin tavalle levitä aivossa aivan kuin juna kulkien asemalta toiselle ja millä aivoalueella taudinjuna on ollut, se alue on ja pysyy tartunnanalaisena oireitten yhä pahentuessa. ( Kommentti: siis ilman vastustuskykyä tai toipumista)
- Det här kan komma att vara en fundamental förklaring till varför sjukdomen Alzheimers sprider sig i hjärnan, ungefär som ett tåg som åker från en station till nästa station. Och när den har varit i en hjärnregion så är den drabbad och symptomen blir mer avancerade.
TOINENKIN LÖYTÖ "TARTTUTTAVASTA" VIALLISESTA PROTEIINISTA
Professori Brundin on (kesällä) myös julkaissut erään tutkimuksen. Se käsittää toista aivoperäistä sairautta, Parkinsonin tautia, jossa esiintyy myös eräs toinen viallisesti laskostunut( funktionaalisesti virheellinen) proteiini, joka samoin vaeltaa solusta soluun ja tartuttaa aivoa.
Brundin har själv i veckan publicerat en studie om en annan hjärnsjukdom, Parkinsons, där en annan typ av felveckat protein på samma sätt vandrar från cell till cell och smittar hjärnan.
Hallbeckin työryhmän artikkeli on saatavissa lähteestä
Spreading of neurodegenerative pathology via neuron-to-neuron transmission of beta-amyloid av Sangeeta Nath, Lotta Agholme, Firoz Kurudenkandy, Björn Granseth, Jan Marcusson och Martin Hallbeck. The Journal of Neuroscience, 27 juni 2012.
måndag 10 december 2012
söndag 2 december 2012
AMPA reseptori ja LYN
(1) http://lib.bioinfo.pl/paper:9892356
AMPA interaktio mesolimbisellä alueella LYN kanssa.
AMPA interaktio mesolimbisellä alueella LYN kanssa.
Ernest Gallo Research Center, Department of Neurology,
University of California, San Francisco, Emeryville, California 94608,
USA.
We report here that the
Src family tyrosine kinase Lyn negatively regulates the release of
dopamine (DA) in the mesolimbic system, as well as the rewarding
properties of alcohol. Specifically, we show that RNA
interference-mediated knockdown of Lyn expression results in an increase
in KCl-induced DA release in DAergic-like SH-SY5Y cells, whereas
overexpression of a constitutively active form of Lyn (CA-Lyn) leads to a
decrease of DA release. Activation of ventral tegmental area (VTA)
DAergic neurons results in DA overflow in the nucleus accumbens (NAc),
and we found that the evoked release of DA was higher in the NAc of Lyn
knock-out (Lyn KO) mice compared with wild-type littermate (Lyn WT)
controls. Acute exposure of rodents to alcohol causes a rapid increase
in DA release in the NAc, and we show that overexpression of CA-Lyn in
the VTA of mice blocked alcohol-induced (2 g/kg) DA release in the NAc.
Increase in DA levels in the NAc is closely associated with
reward-related behaviors, and overexpression of CA-Lyn in the VTA of
mice led to an attenuation of alcohol reward, measured in a conditioned
place preference paradigm. Conversely, alcohol place preference was
increased in Lyn KO mice compared with Lyn WT controls. Together, our
results suggest a novel role for Lyn kinase in the regulation of DA
release in the mesolimbic system, which leads to the control of alcohol
reward.
Prenumerera på:
Inlägg (Atom)