(3) MUISTAA MUISTOJA , remember memories, minnas minnen

(3) MUISTI, memory, minnesförmåga, hågkomst

MUISTI, memory,remembrance, commemoration, hågkomst, åminnelse 
 
MUISTI on kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia. Ihmisen muisti jaetaan sensoriseen muistiin, lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäaikaiseen säilömuistiin. Muistin häiriöt tunnetaan yhteisnimellä amnesia. Muistia ihmisen mielen ominaisuutena tutkivat kognitiivinen psykologia, rememologia ja kognitiotiede.

• Eräitä MUISTI sanan sukuisia sanoja ja UNOHTAMISSANOJA 
  

MUISTIKUVA, recollection, minnesbild
MUISTETTAVA TAPAHTUMA, memorable event, händelse i det förgångna
UNOHTUMATON KOKEMUS, unforgettable experience , ett minne för livet
Hänellä on HYVÄ MUISTI A good memoruy, Hon har ett gott minne.
PAINAA MUISTIIN, commit to memory, remember, lägga på minnet
ELVYTTÄÄ VANHOJA M;UISTOJA, revive old memories, uppliva gamla minnen
HÄNEN MUISTONSA EI KOSKAAN KATOA, his memory shall never fade, hans minne skall leva
MERKITÄ, PANNA MUISTIIN, put down, write down, make a note of, anteckna
MUISTIINPANO, MERKINTÄ, TALLENNE, noting down, record, chronicle, uppteckning
32 megatavun muisti, 32MB memory , 32-megabyte memory, 32 MB minne
TALLETTAA TIETOKONEEN MUISTIIN, Store in the computer´s memory, Spara (Lagra) på hårddisken
TALLENTAA, MERKITÄ, KIRJOITTAA MUISTIIN, uppteckna , förvara, bevara, inspela, lagra
TYHJENNÄ MUISTI, Clear the memory, Frigör utrymme
MUISTIKATKO, memory block
MIESMUISTIIN, within living memory, i mannaminne
MUINAISMUISTO, relic, ancient monument, fornminne, fornlämning,
MUISTAA, remember, komma ihåg
MUISTAA (PALAUTTAA MIELEEN) , recall, recollect, återkalla i minnet
TUOREENA MUISTISSA, fresh in the memory , i färskt minne
UNOHTAA, forget, glömma
UNOHTAMINEN, lapse of memory, glömmande, be forgotten,
UNOHTUMATTOMASTI MIELEENPAINUNUT HETKI, a moment indelibly imprinted on my mind
UNOHTAVAINEN, forgetful, glömsk
UNOHTUNUT, forgotten, bortglömd, förglömd
KAUAN UNOHDUKSISSA OLLUT, long-forgotten , bortglömt länge
UNOHTUMATON, unforgettable, memorable, indelible, oförglömlig
UNHOLA , oblivion, glömska
VAIPUA UNHOLAAN, be forgotten, fall into oblivion, falla i glömska
KÄYTTÄÄ ULKOMUISTIA, memorize, commit to memory, memorera
OPPIA ULKOMUISTIIN, learning by heart, memorization, memorering
SITEERAA MUISTISTA, quote from memory, citera ur minnet
MUISTELLA jotakin, PALAUTTAA jotakin MIELEENSÄ, remember (recollect) something, call something to mind, minnas, dra sig någpt till minnes
Jokin ON TIPPUNUT MUISTISTA. Something escaped memory (slipped mind) Något har fallit ur minnet.

MUISTELLA MENNEITÄ, look back on the past, recall past memories

EI MUISTELLA MENNEITÄ! Let bygones be bygones! Låt det skedda vara glömd!

YRITÄ MUISTAA MITÄ NÄIT. Try to remember what You saw. Försök minnas vad du såg.
MUISTELMA, memoirs, memoar

KIRJOITTAA MUISTELMANSA, write one´s memoirs, skriva sina memoarer

OMAELÄMÄKERTA, memoir, självbiografi

MUISTELMIA LAPSUUDESTA, recollections of childhood,

MUISTELMAKIRJALLISUUS, memoirs, memoarlitteratur
MUISTIALKIO, memory cell, minnescell,
MUISTIKUVA, picture in ones mind , minnesbild
HÄMÄRÄ MUISTIKUVA jostakin, a vague , hazy recollection of sth, svag minnesbild
MUISTINMENETYS, loss of memory, amnesia, minnesförlust
KADOTTAA MUISTI, lose one´s memory, tappa minnet
PITÄÄ MIELESSÄÄN, keep in mind, bear in mind, bevara (hålla) i minnet
MUISTILEHTIÖ, notebook, anteckningsblock
MUISTINHALLINTA, minneshantering spårande skräpsamling)
Automaattinen roskienkeräys (engl. garbage collection) tai roskankeruu tarkoittaa tietotekniikassa automaattista muistinhallintamekanismia
MUISTINSUOJAUS, memory protection, minnesskydd
MUISTILISTA, check list, list of engagements. minneslista
MUISTIO, memorandum, memo, promemoria, memorandum, diplomatisk not

MUISTOESINE, souvenir, keepsake, memento , minnesgåva

MUISTOTILAISUUS, memorial ceremony, commemoration, minneshögtid
MUISTITIETO, tradition, kunskap som baseras på hågkomst
MUISTO, minne, hågkomst

jonkun MUISTOKSI, in memory of sb, till minne av

LAPSUUDEN MUISTOJA, childhoor memories, hågkomster från barndomen
MUISTOKIRJOITUS, memorial publication, minneskrift
MUISTOLAATTA, memorial tablet , commemorative tablet, minnestavla
MUISTOMERKKI, memorial, monument, minnesmärke, monument
MUISTOPUHE, commemorative speech, memorial address, minnestal
MUISTOSANAT, words of remembrance, minnesord
MUISTORAHASTO, memorial fund, fund till minnet
MUISTUA MIELEEN, come to sb´s mind, erinra sig
MUISTUTTAA (asiasta), PALAUTTAA MIELEEN, remind, påminna, erinra
MUISTUTTAA (huomauttaa) remind, anmärka
MUISTUTTAA ( OLLA KALTAINEN) , resemble, påminna, likna
Hän muistuttaa isäänsä. He resembles his father. Han liknar sin far.
MUISTUTUS, memento, reminder, påminnelse, erinran, anmärkning
MUISTUTUS (VALITUS), complaint, klagomål
MUISTUTUS (MOITE), reprimand, tillrättavisning
LEMMIKKI, forget- me-not, förgätmigej

(2) AJATELLA AJATUS (to think a thought, att tänka en tanke)

(2) AJATUS. Thought. Tanke.

Analysoitaessa tuota jaetta se on ajatuksena ja kirjoitettuna vielä ajatustasoa. . Laulettuna se on jo tehtyä tekoa.

Kalevala alkaa täten:

”Mieleni minun tekevi,

aivoni ajattelevi,

lähteäni laulamahan

saa´ani sanelemahan.”

Siis ennsin on ajatuksessa halu tai tahto tehdä jotakin

ja teksti  antaa ajatuksen hengen, idean, ajatussisällön  sanoina, kuvaten sen  toiminnan  ja työn

johon on motivoitu halu ja tahto aivojen ajatuksissa virinnyt.  Toimintavektorilla on selkeää suuntaa.

Mutta hyväkään AJATUS ei ole vielä fyysistä työtä tai toimintaa ,

vaikka ajatus onkin aivojen työtä ja aivotoimintaa.

Aivotyö ja toiminta on bioelektristä ja sinänsä ”näkymätöntä.”

Sitten kun henkilö laulaa Kalevalaa, hän on toteuttamassa tätä halua ja aivoituksiensa mielitekoa. Ja se on havaittavaa tekoa.

Toisena sanana katson AJATUS- sanan juuresta tulevia sanoja.

(2) Verbi on AJATELLA

AJATELLA, to think, att tänka

Tällä sanalla on ajallisia ja laadullisia vivahteita ja aromeja.

AJATUSTYÖ (AIVOTYÖ), brain work, mental activity, tankearbete

AJATUSTOIMINTA, mental activity, tankeverksamhet

AJATUSTEN VAIVAAMINEN, mental exertion( effort), tankemöda, tankeansträngning

AJATUKSIA VIRITTÄVÄ, thought provoking, , tankeväckande

MIETTIÄ, think about, wonder, reconsider, begrunda, betänka,

MIETISKELLÄ, meditoida, meditate, meditera

LASKELMOIDA, calculate, beräkna,

KUVITELLA, imagine, föreställa sig, tänka sig, inbilla sig,

KUVITTELU (MIELIKUVITUS), imagination; (KUVITELMA ) Fantasy, (FIKTIO) Fiction, inbillning, fantasi; (KUVITELMA, OLETTAMUS) fiktion

POHTIA, think about, consider, ponder, discuss, dryfta , fundera, resonera, överlägga

HARKITA, think over , consider, deliberate, weigh up, be thinking of, reconsider, överväga, bedöma, uttänka, överlägga

HARKITEN, with deliberation, deliberately, med eftertanke

HARKITSEMATON, thoughtless, unconsidered, obetänksam , oöverlagd, icke välbetänkt

HARKITTU, överlagd, med berått mod, genomtänkt, övervägd, övertänkt, välförberedd, planerad, planlagd, ändamålsenlig, lämplig, passande

AJATELTAVISSA OLEVA, thinkable, imaginable, conceivable , tänkbar

AJATTELEMATON, thoughtless, unreflecting, obetänksam, tanklös, lättsinnig

AJATTELIJA, philosoph, tänkare, filosof

AJATTELU, thinking , tänkande, tankearbete, tankeverksamhet, tankeprocess

AJATTELUKYKY, capacity for thinking, tankeförmåga

AJATUKSELLINEN RATKAISU, logical, abstract, conceptual solution, en tänkt lösning på en uppgift

AJATUKSELLISESTI, logically, tankemässigt

AJATUKSENKULKU, AJATUKSENJUOKSU, train of thought, line of reasoning, tankegång

AJATUKSENSIIRTO, telepathy, tankeöverföring, telepati

AJATUKSENVAPAUS, freedom of thought, tankefrihet

AJATUS, thought, idea; tanke, åsikt, idé

AIKOMUS, TARKOITUS, intention, avsikt, syfte, uppsåt

MIELIPIDE, view, opinion, thoughts, ideas, åsikt, opinion

VAIHTAA AJATUKSIA, exchange views, ideas, byta åsikter,

AJATUSHARHA, illusion, tankevilla, inbillning, chimär

PUDOTA KÄRRYILTÄ, can´t quite follow, tappa trådet , hänga

nte med

AJATUSKATKO, to lose one´s train of thought, mind went blank, tappa trådet

PÄÄSTÄ KÄRRYILLE; catch on , hitta trådet

HAJAMIELINEN, absent- minded, tankspridd

AJATUSMAAILMA, way of thinking, thought processes, scheme of things, ideology, tankevärld

AJATUSRAKENNELMA, abstraction, tankebyggnad, abstraktion

AJATUSSISÄLTÖ JA VAIKUTTIMET, spirit and thrust, tankeinnehåll och motiv

AJATUSSISÄLTÖ, idea, thought content, meaning, the spirit, tankeinnehåll

AJATUSSUUNTA, school of thought, tankeriktning

AJATTELUTAPA, AJATUSTAPA, way of thinking, line of reasoning, attitude, (MIELENLAATU) mindset, thought, tankesätt

AJATUSTENLUKIJA, thought- reader, tankeläsare

AJATUSTENVAIHTO, exchange of views, tankeutbyte

AJATUSVIIVA, dash, tankestreck

HENKINEN TERÄVYYS, mental acumen, tankeskärpa

PÄÄTTELYKYKY, power of deduction, slutledningsförmåga

PÄÄTTELY, PÄÄTELMÄ , reasoning, argumentation; slutsats


(AJATUS  johtaa päätöksentekoon jo AJATUSMAAILMASSA  esim  "Mieleni minun tekevi jne, mutta  viluistuin ja kurkkuni on nyt   käheä, joten  en lähde laulamaan nyt.  Paavalista on myös eräs esimerkki,  "TAHTO minulla on mutta voimaa  kaikkiin saarnaamiini hyviin tekoihin ei ole" - hänhän oli suurimman ajan  jalat kahleissa)

(1) AIVOT, Brain, Hjärna

Suomen sanakirjoja tältä kesältä

AIVOT , engl. Brain, ruotsiksi Hjärna.

Suomi- englanti ja ruotsi -suomi sekä englanti suomisanakirjoista:



AIVO, (asian aivo), mastermind, överlägsen ande
AIVOT (ihmisen aivot) Brain, hjärnor
HANKKEEN AIVOT , mastermind, brain, överlägsen ande
VAIVATA AIVOJAAN, ”hieroa aivonystyjään” rack one´s brain, beat one´s brain out
Det krävs tankemöda, hjärngymnastik.
AIVOTYÖ, AJATUSTYÖ thinking, brainwork, tankearbete, tankemöda
AIVOTOIMINTA, mental activity, thinking, brain function, brain activity, hjärnverksamhet
AIVOFILMI= aivokäyrä, EEG, electroencephalogramm ; EEG-kurva
AIVOHALVAUS, stroke, apoplexy; hjärnslag
AIVOKALVONTULEHDUS, meningitis, hjärnhinneinflammation
AIVOKALVO, AIVOKALVOT, meningx, meninges, hjärnhinna, hjärnhinnor
AIVOKIRURGI, brain surgeon, hjärnkirurg
AIVOKASVAIN, aivotuumori, brain tumour, (Am. Brain tumor), hjärntumör
AIVOKUDOS, brain tissue, hjärnvävnad
AIVOKUOLEMA, brain death , hjärndöd
AIVOPUOLISKO, cerebral hemisphere , hjärnhalva
Vasen aivopuolisko, the Left brain , vänster hjärnhalva
AIVOKUORI, cerebral cortex , hjärnbark
AIVOLOHKO, lobe of brain , hjärn lob
AIVOLISÄKE, pituitary gland , hjärnbihang
AIVOSOLU, brain cell, hjärncell
AIVORUNKO, brain stem , hjärnstam
AIVOTÄRÄHDYS, concussion, hjärnskakning
AIVOVERENVUOTO, cerebral haemorrhage, hjärnblödning
AIVOVERITULPPA, embolia cerebri, thrombus, blood clot in brain, blodpropp i hjärna
AIVOVAMMA = aivovaurio, brain damage, hjärnskada
AIVOVOIMISTELU, mental excercise , hjärngymnastik
AIVOPESU, brainwashing; hjärntvätt
AIVOVIENTI = aivovuoto, brain drain, kompetensflykt, forskarflykt
AIVORIIHI, brainstorming session , hjärnstorm, idékläckning, idémöte , hjärntrust

Uudempi synapsiteoria kiinnittää huomiota neuronin energiatilaan

 Tässä tripartite  synapse -theory - käsityksessä kiinnitetään huomiota astrosyytin tärkeyteen,  toksisen glutamaatin poistamiseen synapsivälistä, glutamaatin metaboliaan ja uuden  glutamiinin syntetisoimiseen ja sen shunttaamiseen takaisin neuronille.

Nimittäin endogeeninen glutamiini voi pilkkoutuessaan yhdestä  aminoryhmästään  antaa  tätä ilmaisenergiaa, Siinä  ei vaadi mitään lisäjärjestelmää  neuronin puoella tämän minienergian  saamiseksi, koska se on astrosyytin  lähettämä valmis  energiamuoto.

Osa valmiita neurotransmitereista  varastoidaan rakkuloihin neuronipäätteissä. Osa otetaan talteen sallisinaan Astrosyyttiin. 
 Glu tai Gaba molekyylistä  jäävä jäten , sen oltua  neurotransmitterina ja jouduttua neuronien välitilaan,  rakennetaan sitruunahapposyklin  meripihkaportin avulla takaisin glutamiinimuotoon.
Myös GABA valmistuu  GLN molekyylistä, ei vain GLU , sitten neuronin puolella riippuen siitä onko glu-erginen vai gaba-erginen neuroni kyseessä.
 Astrosyytti vain pystyy tekemään GLN muotoa.
 Tämä sykli on tietysti monessa kohtaa vaurioaltis, joten   jostain kohdasta sykliä voi löytää sen pisteen, missä  tämän endogeenisen neuronienergian saaminen on katkennut  AD-taudissa.

  Asiaa tosiaankaan ei auta "glutamiinihapon syöminen" - päinvastoin liika suuri  GLU-GLN- ketjun rasitus  ravinnosta  aiheuttaa endogeenisen glutamiinin synteesin  mahdollista  vähentymistä.

  On kuitenkin  jokin  raja, jossa on hyötyä ravinnossa  tulevista  GLU-GLN aminohapporakenteiden molekyylikoosta. Äär tapauksissa esim kroonsien alkoholismin epilepsiaherkässä muodossa  annetaan glutamiinia   vieroitusaikana,  koska silloin  kohtausherkkyys alenee.  Ilmeisesti GABA- molekyylin  ( 4  hiilinen  aminovoihappo) endogeeni synteesi hieman helpottuu. kun tätä  5 hiilen aminohappokokoa  saa ruoassa runsaasti.

Tämä sykli on vitaali. Ilman sitä ei ihminen ylipäätänä ole olemassa.

Jos aikoo etsiä syitä AD- tautiin tästä  fundamentaalista syklistä, on aloitettava aivan  sitruunahappokierron tarkastelemisesta  aivokudoksessa näissä soluissa.  Siinähän on sitten mukana koko repertuaari kaikenlaista mineraalia ja vitamiinia ym  entsyymejä ja geenisäätymiä.  . Sokerin aineenvaihdunnan on tosiaan toimittava asianmukaisesti ja on muistettava, että joka ainoa rasvaperäinen AcetylCoA  voi " palaa"  sitraanihapposyklissä hiilidioksidiksi (CO2 x 2)  vain "hiilihydraatin  liekillä"-  siitä ei tule  glutamiinihapon osia, vaan ne osat tulevat hiilihydraattien puolelta aineenvaihdunnan molekyyleistä  OA-regeneraation toimeissa  myös hyvin.

Ja kumma asia on että ajattelun  tahto tahdonvoima,  sysää  eteenpäin  aivojen endogeenisa glutaminergista  impulssivirtausta ja muu on sekundääristä tapahtumaketjua  Jos ei aktiivisti ajattele, tahdo eikä tee mitään- mitä  näille jatkuvasti kuitenkin syntetisoituville  proteiineille tapahtuu-  ne ovat toksisiakin jos jäävät  soluvälitilaan.- ehkä ne  altistuvat  etsimään joitan akgrekaattimuotoja.

Ei ole haitaksi selvitettäessä tallaisia asioita,  katsoa myös glutamiinin rajoituksen  merkitystä dieetissä. Onhan mm keliakian gluteeniton dieetti myös eräänlainen glutamiinikuoppa dieetissä. ja siitä on hyötyä eräissä neurodegeneratiivisissa taudeissa. vaikka aivojen suhteen ehkä  euglykemia ja tahdonalainen  elämä  on olennaisin asia.  Jos on paksota oltava paikoillaan, kannatta  ajatella  ravinnon molekyylistä kokoomusta tarkasti. että se on optimaali. (Luonnolliesti tätä ei tiedetä nykyään)
Voi käsittää että  Professori kasanen aikanaan sanoi uremiapotilaille että "perunaa ja olutta voi käyttää koko vuoden ja tulla toimeen". 


https://www.siliconrepublic.com/innovation/alzheimers-research-tssg

Neutrofilit, NETosis, AD

https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/28303140

Front Immunol. 2017 Mar 2;8:211. doi: 10.3389/fimmu.2017.00211. eCollection 2017.

NETosis in Alzheimer's Disease.

Pietronigro EC¹, Della Bianca V¹, Zenaro E¹, Constantin G¹.

Author information

Abstract

Alzheimer's disease (AD) is a neurodegenerative disorder characterized by the progressive deterioration of cognitive functions. Its neuropathological features include amyloid-β (Aβ) accumulation, the formation of neurofibrillary tangles, and the loss of neurons and synapses. Neuroinflammation is a well-established feature of AD pathogenesis, and a better understanding of its mechanisms could facilitate the development of new therapeutic approaches. Recent studies in transgenic mouse models of AD have shown that neutrophils adhere to blood vessels and migrate inside the parenchyma. Moreover, studies in human AD subjects have also shown that neutrophils adhere and spread inside brain vessels and invade the parenchyma, suggesting these cells play a role in AD pathogenesis. Indeed, neutrophil depletion and the therapeutic inhibition of neutrophil trafficking, achieved by blocking LFA-1 integrin in AD mouse models, significantly reduced memory loss and the neuropathological features of AD.
We observed that neutrophils release neutrophil extracellular traps (NETs) inside blood vessels and in the parenchyma of AD mice, potentially harming the blood-brain barrier and neural cells. Furthermore, confocal microscopy confirmed the presence of NETs inside the cortical vessels and parenchyma of subjects with AD, providing more evidence that neutrophils and NETs play a role in AD-related tissue destruction
 The discovery of NETs inside the AD brain suggests that these formations may exacerbate neuro-inflammatory processes, promoting vascular and parenchymal damage during AD. The inhibition of NET formation has achieved therapeutic benefits in several models of chronic inflammatory diseases, including autoimmune diseases affecting the brain. Therefore, the targeting of NETs may delay AD pathogenesis and offer a novel approach for the treatment of this increasingly prevalent disease.

KEYWORDS:

Alzheimer’s disease; blood-brain barrier; neuroinflammation; neutrophil extracellular traps; neutrophils

PMID:

28303140

PMCID:

PMC5332471

DOI:

10.3389/fimmu.2017.00211

Hypopituitarismi

Lansetin seminaari 
http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(16)30053-8/fulltext?elsca1=etoc

Summary

Hypopituitarism refers to deficiency of one or more hormones produced by the anterior pituitary or released from the posterior pituitary. Hypopituitarism is associated with excess mortality, a key risk factor being cortisol deficiency due to adrenocorticotropic hormone (ACTH) deficiency. Onset can be acute or insidious, and the most common cause in adulthood is a pituitary adenoma, or treatment with pituitary surgery or radiotherapy. Hypopituitarism is diagnosed based on baseline blood sampling for thyroid stimulating hormone, gonadotropin, and prolactin deficiencies, whereas for ACTH, growth hormone, and antidiuretic hormone deficiency dynamic stimulation tests are usually needed. Repeated pituitary function assessment at regular intervals is needed for diagnosis of the predictable but slowly evolving forms of hypopituitarism. Replacement treatment exists in the form of thyroxine, hydrocortisone, sex steroids, growth hormone, and desmopressin.
 If onset is acute, cortisol deficiency should be replaced first. Modifications in replacement treatment are needed during the transition from paediatric to adult endocrine care, and during pregnancy.

 Duodecimin suomalainen teksti hypotyreoosista

Aivolisäke on pieni, herneen kokoinen, hormoneja tuottava rauhanen aivojen alla keskellä päätä (ks. kuva 1). Aivolisäke tuottaa useita hormoneja, joista monet säätelevät muiden elimistön hormonirauhasten toimintaa. Aivolisäkkeen vajaatoiminnassa yhden tai useamman hormonin tuottaminen on puutteellista.

Kuva 1. Aivolisäke
Suurenna kuva

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00996

Aivolisäkkeen vajaatoiminnan oireet

Useimmiten vajaatoiminnan oireet kehittyvät hitaasti kuukausien aikana. Vajaatoiminnassa häiriöitä voi esiintyä yhdessä, muutamassa tai kaikissa hormoneissa. Siksi vajaatoiminnan oireet vaihtelevat paljon.
ACTH:n puute johtaa lisämunuaisen vajaatoimintaan, jonka pääoireita ovat väsymys, ruokahaluttomuus ja laihtuminen. TSH:n puute johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaan, jossa myös oireena ovat väsymys, viluisuus ja painonnousu.
Sukuhormoneja säätelevien hormonien (LH ja FSH) puute aiheuttaa naisille kuukautishäiriöitä ja lapsettomuutta, miehillä sukuvietti heikkenee ja ilmaantuu impotenssia ja hedelmättömyyttä. Maitohormonin puute ei miehelle aiheuta mitään, naisella maidoneritys ei käynnisty.
Kasvuhormonin puute aiheuttaa aikuisille veren rasvojen häiriöitä, luun kalkkikatoa ja usein lihastoiminnan heikkenemistä ja väsymystä. Lapsilla ilman hoitoa seurauksena olisi huomattava lyhytkasvuisuus.
Vesihormonin puute johtaa veden menetykseen virtsaan ja suuriin virtsamääriin. Siihen liittyvät janon tunne ja tarve juoda suuria määriä vettä.

TAJUTTOMUUS ( Duodecim artikkeli 2014)

Lataa pdf-tiedosto

Numeron 4 / 2014 sisällysluettelo

Arvioi artikkeli

Keskiarvo (Ääniä 13)

Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli

Tajuttomuus

Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

2014;130(4):368-82

Mikko Kallela, Olli Häppölä ja Heidi Eriksson

Teema: Äkillinen neurologinen oire (Erikoistoimittajat: Mikko Kallela, Seppo Soinila ja Perttu J. Lindsberg)

• Artikkeli
• Kirjallisuutta
  

Tajuttomuus

• Enslish summary: Unconsciousness
• Tajuttomuuden patofysiologiaa ja neuroanatomiaa
• Tajuttomuuden syyt
• Tajuttoman potilaan hoito
• Välittömät tutkimukset
• Epäselvän tajuttomuuden syyn selvittäminen
• Yleisstatus
• Neurologinen status
• Tajunnantaso
• Neurologinen ongelman paikantaminen
• Konetutkimukset ongelmatapauksissa
• Tajuttoman potilaan hoidon sudenkuoppia
• Harvinaiset hoidettavat tajuttomuuden aiheuttajat
• Tajuttomuuden ennuste
• Lisätutkimukset
• Lopuksi
• Kirjallisuutta
  

Tajuttomuus on välittömästi henkeä uhkaava tila, jonka selvittelyssä ei voi viivytellä. Tajuttomuus aiheutuu yleensä metabolisista tai toksisista ja lopuissa tapauksista rakenteellisista kallonsisäisistä syistä. Psyykkinen perussyy on harvinainen. Tajuttomuus johtuu joko aivorungon aktivaatiojärjestelmän tai molempien isoaivopuoliskojen toimintahäiriöstä. Tajuttoman hoito alkaa vitaalisten toimintojen varmistamisella. Samalla havainnoidaan viitteet välittömästi henkeä uhkaavasta syystä. Pään tai niskan vamma, meningismi, anisokoria ja staasipapilla ovat erityisen huomion kohteena. Yleensä tarvitaan sekä radiologisia että laboratoriotutkimuksia. Pään tietokonetomografia (TT) on nopeutensa takia neurologinen perustutkimus ja paljastaa hyvin yleiset kallonsisäiset aiheuttajat. Tajutonta potilasta hoitaessaan lääkäri saa käyttää osaamisensa koko skaalaan. Määrätietoisella toiminnalla sekä yleisten ja hoidettavissa olevien sairauksien tuntemuksella tilanne saadaan kuitenkin hallintaan.

Enslish summary: Unconsciousness

Unconsciousness is a directly life-threatening condition that requires immediate action to reveal its cause. The cause of unconsciousness is usually metabolic or toxic and in the rest of the cases structural and intracranial. Unconsciousness results from a disturbance of function of either the reticular activating system or both cerebral hemispheres. Treatment of an unconscious person begins with the confirmation of vital functions. Special attention is paid on head and neck injuries, meningism, pupillary inequality and papillary stasis. Both radiological and laboratory investigations are usually required. Owing to its quickness, CT scan of the head is the basic neurological examination, adequately revealing the common intracranial causes. Treating an unconscious patient calls for the complete range of a physician's expertise. Determined action and knowledge of common and treatable diseases will, however, bring the situation under control.
Tajuttomuus on aina välittömästi henkeä uhkaava tila, jonka selvittelyssä ei ole syytä viivytellä. Onneksi tajuttoman potilaan hoito on hyvin suoraviivaista ja sen yleisperiaatteet yksinkertaisia - joskaan eivät aina helppoja toteuttaa. Tärkeintä on keskittyä oleelliseen ja noudattaa marssijärjestystä, jossa varmistetaan peruselintoiminnat, diagnosoidaan yleiset tajuttomuuden syyt ja aloitetaan niiden hoito. Samoja periaatteita noudattamalla tunnistetaan myös ne tapaukset, joissa tajuttomuuden syy ja hoito poikkeavat tavanomaisesta. Erityisen tärkeää on löytää ne harvinaiset tapaukset, joihin on olemassa ennustetta parantava tehokas hoito.

Tajuttomuuden patofysiologiaa ja neuroanatomiaa

Tajunnan ylläpitoon osallistuvat vireystila (toimintavalmius) ja tajunnan sisältö (muisti ja tiedonkäsittely). Aivorunko pitää yllä vireystilaa, ja isoaivopuoliskot vastaavat tajunnan sisällöstä. Aivorunko herättää hemisfäärit, jotka pitävät huolen lopusta: ajattelevat, tuntevat, muistavat, reagoivat ja puhuvat. Tajuttomuuden katsotaan johtuvan aina joko aivorungon aktivaatiojärjestelmän (ARAS, ascending reticular activating system) tai molempien isoaivopuoliskojen samanaikaisesta toimintahäiriöstä. Siten esimerkiksi toispuoleinen hemisfäärivaurio ei johda tajuttomuuteen, ellei sen massavaikutus ulotu toiseenkin aivopuoliskoon tai aivorunkoon.

Tajuttomuuden syyt

Tajuttomuuden syy on valtaosassa tapauksista metabolinen tai toksinen ja lopuissa rakenteellinen kallonsisäinen. Psyykkinen perussyy on harvinainen (noin 1 %).

Kuva 1. Tajuttomuuden pääluokat.

Laaja-alaisia molempien isoaivopuoliskojen toiminnan lamaavia metabolisia, fysiologisia tai toksisia syitä ovat myrkytykset, hypoksia, iskemia, hypo- tai hyperglykemia, nestetasapainon häiriöt ja yleisinfektiot. Kallonsisäinen vaurio voi syntyä paikallisesta syystä (trauma, verenvuoto, infarkti, kasvain, paikallinen infektio, demyelinaatiopesäke) tai laaja-alaisesta diffuusista aiheuttajasta (kohonnut aivopaine, hydrokefalia, aivoturvotus, diffuusi aivovamma). Anatomisiin syihin lasketaan myös herniaatiosyndroomat, joissa aivokudosta siirtyy yhdestä kallonsisäisestä aitiosta toiseen, esimerkiksi etukuopasta takakuoppaan tai aivosirpin ali toiseen isoaivopuoliskoon.
Joskus fysiologista syytä on mahdoton erottaa anatomisesta. Esimerkiksi sydämenpysähdyksessä tajunta alenee diffuusin verenkierto- ja hapetusvajeen vuoksi, mutta tilan pitkittyessä aivoturvotus, kohonnut kallonsisäinen paine ja aivoherniaatio johtavat kuolemaan.
Aivan oma tajuttomuusmekanisminsa on aivokuoren sähköinen eli epileptinen purkaustoiminta. Se voi vaikuttaa niin anatomisen kuin metabolisenkin perusetiologian yhteydessä tai olla tajuttomuuden itsenäinen ja ainoa aiheuttaja (epileptinen sarjakohtaus eli status epilepticus).

Tajuttoman potilaan hoito

Välittömät hoitotoimenpiteet ja välitön lääkehoito. Tajuttoman potilaan hoito alkaa luonnollisesti vitaalisten toimintojen varmistamisella. Samalla havainnoidaan välittömästi henkeä uhkaavat statuslöydökset. Pään tai niskan vamma, meningismi, mustuaisten erikokoisuus (anisokoria) ja staasipapilla ovat erityisen huomion kohteena. Tarvittaessa kaularanka stabiloidaan tutkimuksia varten. Aivorunkovaurion merkit (anisokoria, valojäykkä mustuainen, silmien dyskonjugaatio, ristitsevät halvausoireet) ovat tärkeimmät paikallistavat löydökset ja kielivät rakenteellisesta ongelmasta kallon sisällä. Dyskonjugaatiolla tarkoitetaan silmien liikehäiriötä, jossa silmät liikkuvat irtikytketysti eivätkä hallitusti parina kuten normaalisti. Hemipareesi viittaa niin ikään kallonsisäiseen etiologiaan. Metabolinen tai systeeminen tajuttomuus on tyypillisesti symmetrinen niin liikkeiden, kipureaktion kuin mustuaistenkin suhteen.
Yleisiä hoitotavoitteita ovat normoventilaatio, hemodynamikan stabilointi, hypo- tai hypertension välttäminen, normaali verenglukoosipitoisuus ja ruumiinlämpö. Hypoglykeemisiä glukoosiarvoja on erityisesti syytä välttää. Hyperventilaatio (aivopaineen alentaminen ennen neurokirurgisia toimenpiteitä), hoidollinen hypertensio (kun aivoiskemia johtuu matalasta verenpaineesta) tai hypotermia (kammiovärinästä elvytetyillä) tulevat kyseeseen erityistapauksissa.

Välittömät tutkimukset

Tajuttomuuden syytä selvitettäessä tarvitaan sekä radiologisia että laboratoriotutkimuksia, epäiltiinpä sitten metabolista tai kallonsisäistä syytä. Sydämenpysähdyskin voi toisinaan johtua kallonsisäisestä ongelmasta, kuten subaraknoidaalivuodosta, jonka havaitseminen on tärkeää linjattaessa hoidon aktiivisuutta. Pään TT on nopeutensa takia perustutkimus ja paljastaa hyvin yleiset kallonsisäiset tajuttomuuden syyt. Selkäydinnesteen tutkiminen on tarpeen, aina kun epäillään keskushermostoinfektiota. Kuitenkin bakteeriaivokalvotulehduksessa mikrobilääkityksen viiveetön aloitus - ei aivo-selkäydinnesteen otto - on potilaan hengen pelastava toimenpide. Jos tajunta huononee nopeasti ja todetaan staasipapilla tai selvä neurologinen paikallislöydös, pään TT on paikallaan ennen lannepistoa. Tässäkin tapauksessa lääkitys (deksametasoni, antibiootti) aloitetaan jo ennen kuvausta. Myös veren hyytymisen mittaustulokset on hyvä tietää ennen selkäydinnesteen tutkimista.

Epäselvän tajuttomuuden syyn selvittäminen

Yleensä tajuttomuuden syy selviää edellä mainituilla tutkimuksilla ja perussyyn mukainen hoito voi alkaa. Jos näin ei käy, on syytä palata alkulähteille, sairastumishetkeen ja tajuttomuutta edeltäviin tapahtumiin. Potilaan omaiset, silminnäkijät tai muuten hänen terveydentilansa tuntevat henkilöt pyritään tavoittamaan nopeasti. Ensikäden tieto ohjaa tutkimukset oikeille linjoille ja säästää aikaa ja kustannuksia. Ensioireet, niiden alkunopeus, aivokalvotulehdustriadi (kuumeilu + päänsärky + niskajäykkyys), tajuttomuutta edeltänyt päävamma tai neurologiset paikallisoireet (puhehäiriö, toispuolihalvaus, kaksoiskuvat, kiertohuimaus), kouristelu, suun kautta otettava verenohennuslääkitys, diabetes, epilepsia, käytössä olevat lääkkeet, päihteet tai huumeet, psyykkinen tila ja myrkytyksen mahdollisuus kuuluvat erikseen tiedusteltaviin yksityiskohtiin.

Yleisstatus

Yleisstatus antaa yllättävänkin usein vihjeitä tajuttomuuden perussyystä. Traumapotilaan mustelmat, alkoholismi, pistojäljet, ketoasidoosin tuoksu, maksapotilaan kellerrys, keuhkosairaan syanoosi, ureemikon harmaa kalpeus, syöpäsairaan kakeksia, meningiittipotilaan kuumeilu ja petekiat ovat tärkeitä havaintoja. Potilasta on aina katsottava silmiin. Pienet, pistemäiset (mioottiset) mustuaiset viittaavat opiaattimyrkytykseen, laajat mustuaiset yliannokseen trisyklisiä masennuslääkkeitä tai sympatomimeettejä. Pistosjäljet ja ihon vesikellot sopivat huumeiden käyttöön, kielen puremajäljet kouristuskohtauksen jälkitilaan.

Neurologinen status

Neurologinen status selvittää tajuttomuuden syvyyden ja pyrkii paikallistamaan perussyyn isoaivoihin (hemisfääritasolle) tai aivorunkoon (takakuoppaoireisto). Samalla saadaan viitteitä myös metabolisista aiheuttajista (mioottiset "opiaattimustuaiset"). Reagoimattomuuden vaikeusaste korreloi ennusteeseen ja paikallistava statuspoikkeavuus ohjaa neuroradiologiset tutkimukset oikeaan suuntaan.

Tajunnantaso

Tajunnantaso antaa kuvan tilanteen vaikeusasteesta, ja sitä seuraamalla saadaan käsitys oireiston kehityksestä ja viitteitä uhkaavasta kallonsisäisestä komplikaatiosta kuten esimerkiksi aivokudoksen herniaatiosta.
Glasgow'n kooma-asteikko (GCS) on yleisimmin käytetty tajunnantason mittari. Harvinaisempi mutta yksityiskohtaisempi pisteytysjärjestelmä on Mayo-klinikan FOUR score (1).
GCS on suunniteltu aivotraumapotilaan seurantaan, mutta se on käyttökelpoinen etiologiasta riippumatta. Sen kiistattomia etuja ovat yksinkertaisuus ja nopeus, heikkouksia puolestaan aivorunkotestien puute ja huono soveltuvuus intuboidulle potilaalle (puhevastetta ei voi arvioida) (2). FOUR score pyrkii korjaamaan edellä mainittuja puutteita. Se on hyvä etenkin aivorunkoperäisen, metabolisen, pinnallisen tai toisaalta hyvin syvän tajuttomuuden yhteydessä. Se huomioi ennustearvoltaan tärkeän myoklonisen status epilepticuksen (joka enteilee huonoa ennustetta) ja on riittävän yksityiskohtainen sulkutilapotilaan ("locked in" -syndrooman) tai aivokuoleman selvittelyssä. Sulkutilalla tarkoitetaan tilannetta, jossa potilas on aivorunkovaurion takia halvaantunut nenästä alaspäin, ja pystyy kommunikoimaan ainoastaan liikuttamalla silmiä pystysuunnassa. Tästä huolimatta potilas on täysin tajuissaan sillä ARAS tai aivokuori eivät ole vaurioituneet. Tilan oikean hahmottamisen tärkeys on jo inhimillisistäkin syistä ilmeinen (3).

Neurologinen ongelman paikantaminen

Tajuttomuuden syy paikannetaan tarkkailemalla potilaan liikkeitä (silmät, kasvot, raajat), kipu- ja mustuaisreaktioita, aivorunkoheijasteita (nukensilmä-, kylmävesikalorisaatio- ja korneaheijaste, ja hengitysrytmiä.

Kuva 2. Aivorunkoheijasteet. Mustuaisen valoreaktio (pupillarefleksi): normaalisti mustuainen supistuu. Aivorungon yläosan toimintahäiriössä reaktio puuttuu. Korneaheijaste: sarveiskalvoa kosketaan pumpulilla tai sen päälle ruiskutetaan steriiliä suolaliuosta. Normaalisti silmä pyrkii sulkeutumaan. Aivorungon toimintahäiriössä reaktio puuttuu. Nukensilmäheijaste: päätä käännetään vuorotellen nopeasti 30° kummallekin sivulle. Normaalisti katse pysyy eteenpäin. Aivorunkovauriossa silmät kääntyvät pään mukana ja katse on sivulle. Kylmävesikalorisaatio: Korvakäytäviin ruiskutetaan vuorotelleen 50 ml kylmää vettä. Silmät kääntyvät testattavaa korvaa kohti. Vaikeassa aivorunkovauriossa silmät eivät liiku

Metaboliseen syyhyn viittaavat symmetriset reaktiot, lihasnykinät (myokloniat), vapina, valoon reagoivat mustuaiset, normaalisti ja konjugoidusti liikkuvat silmät ja normaalit aivorunkoheijasteet. Kouristelu on esiintyessään useimmiten symmetristä. Korneaheijaste on myös metabolisen tai toksisen tajuttomuuden syvyyden mittari.
Paikalliseen kallonsisäiseen vaurioon sopivat neurologiset puolierot (status ei ole symmetrinen), aniskoria, silmien dyskonjugaatio ja poikkeavat silmänliikeheijasteet. Kouristelu on esiintyessään pääsääntöisesti epäsymmetristä - ainakin kohtauksen alussa.
Aivokuori. Sydämenpysähdys lamaa aivokuoren, ennen kuin se vaurioittaa syviä rakenteita tai aivorunkoa. Pääoire on nimenomaan tajunnanhäiriö ja reagoimattomuus. Potilas ei noudata kehotuksia, ei seuraa katseella tai paikallista kipua. Kouristuksia voi esiintyä. Silmät seilaavat hetkittäin puolelta toiselle konjugoidusti. Mustuaiset reagoivat ja silmänliikeheijasteet toimivat, koska aivorunko ei ole alussa vaurioitunut.
Paikallisen hemisfäärivaurion kuten aivoinfarktin, tyyppilöydös on hemipareesi. Katse hakeutuu konjugoidusti vaurion puolelle halvauksesta poispäin, ja halvaantuneissa raajoissa todetaan ylemmän motoneuronin vaurion merkit (lihasheikkous, vilkkaat jännevenytysheijasteet ja Babinskin merkki). Ensimmäisten tuntien aikana edellä mainitut pyramidiratavaurion merkit usein puuttuvat (sokkivaihe). Jos hemipareesin lisäksi mustuainen on toisella puolella valojäykkä, löydös sopii uhkaavaan samanpuoleiseen aivoherniaatioon. Laajentunut mustuainen on yleensä vaurioon nähden samalla ja hemipareesin suhteen vastakkaisella puolella.
Vaurio lähellä aivojen keskiviivaa talamusseudussa aiheuttaa nopeasti syvän tajuttomuuden ja aivorunkokompression ylhäältä alaspäin (sentraalinen herniaatio). Halvausoireet ovat vaurion laajuudesta riippuen tois- tai molemminpuolisia. Alkuun mustuaiset reagoivat valoon, mutta kun vaurio saavuttaa kolmannen aivohermon (silmän liikehermon) tason, ne muuttuvat valojäykiksi. Koska sekä laajentavat (sympaattisen hermoston) että supistavat (silmän liikehermon) mustuaisradat vaurioituvat, mustuaiset ovat keskisuuret. Tämä eroaa silmän liikehermon kompressiosta, jossa vaurion puoleinen mustuainen on laaja ja valojäykkä. Jos vaurio pysyy punatumaketason (nucleus ruber) yläpuolella, motorinen vaste on dekortikaatio eli refleksimäinen koukistus (stereotyyppinen fleksio,).

Kuva 3. Motorisen reagoinnin neuroanatomiaa. Mustuaiset reagoivat valoon kunnes vaurio saavuttaa silmähermotumakkeen tason aivorungon yläosassa (KUVA 2), jolloin ne muuttuvat valojäykiksi. Jos vaurio pysyy punatumaketason yläpuolella, motorinen vaste on refleksimäinen koukistus (dekortikaatio, stereotyyppinen fleksio), sen alapuolella vaste on refleksimäinen ojennus (dekerebraatio, stereotyyppinen ekstensio). Joskus harvoin myös metabolinen syy voi aiheuttaa stereotyyppisen fleksion tai ekstension.

Aivorungon yläosan ja keskiaivojen merkkioire on kolmannen aivohermon toimintahäiriö, jonka merkkinä mustuainen on laajentunut, valojäykkä ja usein ilmenee laskeuma. Toispuolisena löydös viittaa lateraaliseen, molemminpuolisena sentraaliseen herniaatioon (kts. edellä). Myös aivorungon sisäinen vaurio on mahdollinen. Silmien liikkeet ovat tällöin dyskonjugoidut tai ne puuttuvat. Vauriotason ollessa punatumakkeen alapuolella liikevaste muuttuu dekerebraatioksi eli refleksimäiseksi ojennukseksi (stereotyyppinen ekstensio,).
Aivosillan vaurion merkkioire on silmien dyskonjugoitu liike. Syynä on III, IV tai VI aivohermon toimintahäiriö tai niiden tumakkeiden välinen vaurio. Samasta syystä silmänliikeheijasteet ovat dyskonjugoidut tai puuttuvat.
Aivorungon alaosan vauriossa silmienliikkeet ja silmänliikeheijasteet ovat dyskonjugoidut, VI aivohermon (loitontajahermo) toimintahäiriön takia. Laajassa vauriossa silmät ovat liikkumattomat. Sydämen ja hengitykseen toimintaa säätelevät autonomisen hermoston keskukset sijaitsevat niin ikään aivorungon alaosassa ja ydinjatkoksessa. Vaurio tällä alueella johtaakin epätasaiseen, ataktiseen hengitykseen, verenkiertokollapsiin ja kuolemaan. Oksennus- ja yskimisheijasteet laukeavat myös tältä tasolta.

Konetutkimukset ongelmatapauksissa

Toisinaan anamneesin, statuksen ja ensilinjan tutkimusten jälkeen diagnoosi on vielä avoin. Potilas on respiraattorissa sedatoituna, ulkoisiin ärsykkeisiin reagoimattomana, aivorunkovasteet saadaan normaalisti esiin, mutta muutoin tajuttomuuden syystä tai sijainnista ei saa selvyyttä. Neuroradiologia, EEG, selkäydinnestenäyte ja täydentävät verikokeet ovat ne keinot, joilla ongelmatapauksetkin selviävät. Etenkin tässä tilanteessa on hyvä tuntea konetutkimusten vahvuudet ja heikkoudet.
TT näyttää erinomaisesti akuutin verenvuodon, laajan aivoinfarktin ja hydrokefalian. Se on ainoa mahdollisuus aivojen kuvantamiseen, silloin kun MK on vasta-aiheinen (esim. tahdistinpotilaat) tai potilaan yleiskunto ei salli MK:n pitkää kuvausaikaa. TT:n etuja ovat nopeus ja hyvä saatavuus. Ongelmatapauksissa se jää kuitenkin MK:n varjoon. MK osittaa erinomaisesti akuutin aivoinfarktin, tuumorit, enkefaliitin, absessit, tulehdusmuutokset ja on tehtävä, jos paikallislöydöksen tai tajuttomuuden syy ei selviä TT:llä tai laboratoriotutkimuksilla. MK on TT:tä tarkempi epäiltäessä aivorunko- tai pikkuaivoinfarktia, sinustromboosia, aivovaskuliittia, aivosillan myelinolyysiä, tulehdussairautta (ADEM, akuutti demyelinisoiva enkefalomyeliitti, Marburgin tauti), posteriorista reversiibeliä (leuko)enkefalopatiaa (PRES-oireyhtymä), meningeaalista karsinoosia tai intravaskulaarista lymfoomaa. MK:n heikkouksia ovat pitkähkö kuvausaika (vähintään 20 minuuttia) ja herkkyys liike- ja metalliartefaktoille. Epästabiilin potilaan hoito kuvauksen aikana voi olla haastavaa ja resursseja sitovaa.
Toisinaan on tarpeen kuvantaa aivoverisuonet aivoparenkyymin lisäksi. TT-angiografia ja magneettiangiografia (MKA) ovat molemmat tarkkoja tutkimuksia ja eroavat lähinnä säderasituksen ja keston suhteen. Suonidiagnoosi (tromboosi, dissektoituma tai aivovaskuliitti) vaikuttaa myös potilaan saamaan hoitoon. MK:n selvä etu on sen kyky kuvantaa kattavasti sekä suonet että aivoparenkyymi.
EEG:n tärkeimmät päivystysindikaatiot ovat kouristelua aiheuttavan (konvulsiivisen) status epilepticuksen hoidon seuranta ja ei-konvulsiivisen status epilepticuksen diagnostiikka. Jälkimmäisessä epileptinen purkaustoiminta ei ilmene kouristeluna vaan sekavuutena, aaltomaisena tajunnantason vaihteluna tai pitkittyneenä reagoimattomuutena kouristuskohtauksen jälkeen. EEG on hyödyllinen myös enkefaliitin diagnostiikassa ja helpottaa sydämenpysähdyspotilaan neurologisen ennusteen arviota. EEG auttaa niin ikään metabolisen enkefalopatian ja paikallisen tajuttomuuden syyn erottamisessa toisistaan (4).
Aivo-selkäydinnestenäyte on syytä ottaa, aina kun epäillään aivokalvotulehdusta tai kun etsitään harvinaista tulehduksellista tajuttomuuden syytä, kuten ADEMia tai Marburgin tautia. Pieni osa SAV:sta (alle 5 %) ei näy TT:llä ja diagnoosiin tarvitaan aivo-selkäydinnesteanalyysi. Varoitusvuototapauksessa potilas ei ole kuitenkaan yleensä tajuton vaan kliininen kuva on äkillinen päänsärky. Pahanlaatuisissa taudeissa aivo-selkäydinnesteen sytologia voi olla ratkaisevassa roolissa.

Tajuttoman potilaan hoidon sudenkuoppia

Toisinaan systeeminen syy aiheuttaa paradoksaalisesti selviä paikallislöydöksiä ja ohjaa etsimään anatomista syytä diffuusin sijaan. Kyseeseen tulevat hyperglykemia, hypoglykemia, maksakooma ja SLE:n (lupus erythematosus disseminatus) aiheuttama uremia. Myös vanhan aivovaurion jälkeinen paikallislöydös voi korostua metabolisen tajuttomuuden yhteydessä. Massiivinen myrkytys voi niin ikään imitoida anatomista tajuttomuutta lamaamalla silmien liikekeskukset. Jopa okulokefaalinen heijaste voi sammua. Mustuaisen valoreaktio kuitenkin yleensä säilyy - toisin kuin aidon rakenteellisen vaurion yhteydessä.
Yhdessä basilaaritukoksen kanssa ei-konvulsiivinen status epilepticus on tajuttoman potilaan tärkeimpiä puhtaasti neurologisia sudenkuoppia. Se voi liittyä niin kallosisäiseen katastrofiin kuin metaboliseen aiheuttajaan, jotka molemmat altistavat aivokuoren epileptisille ilmiöille. Silmien tuijottava tai nykivä katse, tahdottomat jatkuvat lihasnykäykset kasvoissa, huulissa, sormissa tai varpaissa, tai puoliero tietyn lihasryhmän jänteydessä voivat olla ei-konvulsiivisen statuksen ainoita oireita. Ennuste voi hyvinkin olla suotuisa, ja jos epileptinen mekanismi aiheuttaa tai vaikuttaa tajuttomuuteen, se on syytä hoitaa.
Katatoniaan vajonnut psykiatrinen potilas voi olla kipuun reagoimaton ja vaikuttaa tajuttomalta. Yleensä jännevenytysheijasteet, mustuaisheijasteet ja silmien liikkeet pysyvät normaaleina ja Babinskin heijaste negatiivisena, toisin kuin somaattisesta syystä johtuvassa tajuttomuudessa. Myös somaattinen neurologinen tai metabolinen sairaus, kuten enkefaliitti, aivoverenkiertohäiriö, kehitysvammaisuus tai päihteiden käyttö voivat johtaa katatoniaan. Tällöin statuksessa on näihin syihin sopivia löydöksiä. Katatonisella potilaalla todetaan toisinaan erikoinen lihasjänteyden kohoaminen (flexibilitas cerea), jossa ylösnostettu käsi jää kuin muovailtuna siihen asentoon, mihin se on nostettu. Psyykkisen ja epileptisen kohtauksen erottaminen voi olla myös haaste. Aidon epileptisen kohtauksen aikana silmät pysyvät auki, mustuaiset eivät reagoi valoon ja jännevenytysheijasteet ovat vilkkaat. Heti kohtauksen jälkeen myös Babinskin heijaste voi olla positiivinen (5).
Ongelmatapauksissa tajuttomuus johtuu usein useammasta kuin yhdestä syystä. Näissä tapauksissa kliinikko joutuu toimimaan kokemuksensa perusteella, sillä tutkittua tietoa eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta on rajoitetusti. Monet metaboliset syyt, kuten munuaisten ja maksan vajaatoiminta, syventävät tajuttomuutta ja hidastavat toipumista, vaikka eivät olisikaan tajuttomuuden perussyy. Keskushermostoa lamaavat lääkkeet ja niiden hidastunut eliminaatio on myös syytä pitää mielessä. Yksilölliset erot lääkevasteessa voivat olla suuria. Muuttujia on monia, ja ennustearvio tämän takia aina tapauskohtainen.

Harvinaiset hoidettavat tajuttomuuden aiheuttajat

Osalle harvinaisista tajuttomuuden syistä on olemassa ennustetta parantava hoito, joka poikkeaa yleisten tajuttomuuden aiheuttajien hoidosta. Tämän takia myös nämä etiologiat on hyvä tuntea. Toistuva tajuttomuus on hyvin epätavallinen ilmiö. Syy voi olla toistuva myrkytys tai maksan vajaatoiminta, joka vaikeutuu aika ajoin esimerkiksi suolistoverenvuodon yhteydessä. Äärimmäisen harvoin pienten aivoverisuonten tauti CADASIL (cerebral autosomal dominant arteriopathy with subcortical infarcts and leukoencephalopathy) tai hemipleginen migreeni aiheuttavat toistuvia tajuttomuusepisodeja.

Tajuttomuuden ennuste

Tajuttoman potilaan ennusteen arviointiin liittyy tärkeitä inhimillisiä, eettisiä ja taloudellisiakin näkökohtia. Rajanveto ennustetta parantavien hoitojen ja turhien toimenpiteiden välillä voi olla häilyvä. Hoitavalta lääkäriltä vaaditaan poikkeuksellista osaamista, kokemusta ja näkemystä. Yhtälö vaikeutuu entisestään, kun potilas ei itse voi ottaa päätöksiin kantaa - muuten kuin omaisten tai aiemmin laaditun hoitotahdon välityksellä. Ennustearvion kannalta tärkeimmät tekijät ovat tajuttomuuden etiologia, syvyys ja kesto. Ne vaihtelevat niin paljon potilaasta riippuen, että yleispätevää ja kaikki etiologiat kattavaa ennustealgoritmia ei ole. Tilanne joudutaan aina harkitsemaan tapauskohtaisesti. Tästä huolimatta tietyt suuntaviivat on tärkeä tuntea.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että metabolisen tajuttomuuden ennuste on rakenteellisista parempi. Jos aivoverenkiertohäiriö on tajuttomuuteen ainoa syy, kirjallisuuden mukaan vain 7 % toipuu hyvin tai kohtuullisesti. Erityisen huonoennusteisia ovat basilaaritromboosi ja aivojen syvien osien tai aivorungon verenvuoto (6, 7). Basilaaritromboosi on kuitenkin erinomainen esimerkki neurologisen akuuttihoidon kehityksestä. Nopeasti annettu liuotushoito pelastaa joka neljännen potilaan omatoimiseksi (8). Samalla vältetään pelätty sulkutila (kts. edellä). Jokainen onnistuneesti hoidettu potilas maksaa hoitonsa kirkkaasti takaisin niin laatupainotteisissa elinvuosissa kuin taloudellisestikin.
Sydämenpysähdyksen ennuste on yleisesti ottaen huono. Kirjallisuuden mukaan sairaalassa elvytetyistä enintään joka viides kotiutuu ja sairaalan ulkopuolella elvytetyistä enintään joka kymmenes elvytys onnistuu (Wijdicks ym. 2006).
Mitä syvempi ja pitempi tajuttomuus on, sitä vakavampi on sen aiheuttaja. Ennusmerkit tulevasta ovatkin luettavissa potilaan tajunnantasosta, tajuttomuuden kestosta ja aivorunkoheijasteista. Hyvään ennusteeseen viittaavat pinnallinen tajuttomuus ja aikainen herääminen. Tilanne on aivojen suhteen ainakin tyydyttävä, jos potilas yrittää avata silmiään, noudattaa yksinkertaista ohjeita tai paikallistaa kivun 72 tunnin kuluttua. Puuttuva kipuvaste, mustuaisten valoreaktio ja korneaheijaste kielivät varmimmin huonosta ennusteesta (Howard 2009). Tajuttomuuden pitkittyessä hyvän toipumisen mahdollisuus vähenee päivästä toiseen. Yli viikon kestävästä ei-traumaattisesta tajuttomuudesta toipuu hyvin noin 3 % potilaista (Wijdicks ym. 2009).

Lisätutkimukset

Sekä EEG että neuroradiologia antavat tärkeää lisätietoa tajuttoman ennustetta arvioitaessa. EEG:n voi ajatella olevan kliinisen statuksen jatke. Status rekisteröi potilaassa havaitut ja EEG aivosähkötoiminnan reaktiot ulkoisiin ärsykkeisiin. Isoeletrinen tai purske-vaimentuma-EEG kuvastavat puuttuvaa reaktiviteettia ja vaikeaa aivovauriota. Neuroradiologia kertoo potilaan tajuttomuuden aiheuttajasta ja vaurion laajuudesta ja löydökset korreloivat ennusteeseen. Diffuusiopainotteisen MK:n perusteella voidaan arvioida iskeemisen aivoparenkyymin toipumismahdollisuutta. Pelkän neurofysiologian tai -radiologian perusteella ennustetta ei kuitenkaan ole syytä asettaa. Kokonaisuus ratkaisee, ei yksittäinen laboratoriopoikkeavuus tai konetutkimuslöydös.

Lopuksi

Tajutonta potilasta hoitaessaan lääkäri saa käyttää kliinisten taitojensa koko arsenaalin. Tehtävä ei ole helppo mutta palkitsee. Johdonmukaiset nopeat toimenpiteet sekä yleisten ja hoidettavissa olevien sairauksien tuntemus johdattavat kuitenkin todennäköisimmin oikeaan ratkaisuun. Yleensä tämä riittää mainiosti, tai ainakin saadaan hankittua lisäaikaa konsultaatioita ja jatkotutkimuksia varten. Ennustearvioissa kyky välttää perusteetonta pessimismiä tai optimismia on tärkeä taito - niin omassa toiminnassa kuin keskusteluissa potilaan omaisten kanssa. Kaikkien ratkaisujen tulisi perustua asianmukaisesti tutkittuihin (näyttöön perustuviin) hoitoihin, tai ainakin yleisesti hyväksyttyihin hoitokäytäntöihin. Akuutissa lääketieteessä joudutaan usein tyytymään nimenomaan jälkimmäisiin, sillä tutkitun tiedon hankinta on tavallistakin vaikeampaa. Käytännön kannalta tärkeä ja hyvin harkittu tutkimus voi pysähtyä eettiseen pykäläviidakkoon, sillä tutkimussuostumuksen saaminen tajuttoman potilaan omaisilta - saati häneltä itseltään - on usein mahdotonta.

Perusasioiden hallinta, hyvä yhteistoiminta, terve järki, ripeys, ja ripaus kollegiaalisuutta palkitsevat tajuttoman potilaan hoidossa niin etupäivystäjän, seniorin kuin konsultinkin. Vaikeassa akuutissa tilanteessa onnistuminen kannustaa, kasvattaa ja palkitsee.

Sidonnaisuudet
Mikko Kallela: Asiantuntijapalkkio (Allerganin advisory boardin jäsen, Leiras, Orion), johtokunnan tms jäsenyys (Helsingin Päänsärkykeskus Oy), luentopalkkio (AGA, Allergan, AstraZeneca, Bayer, Boehringer-Ingelheim, Janssen-Cilag, Leiras, MSD, Meda, Menarini, Orion, Pfizer), osakeomistus (Helsingin Päänsärkykeskus Oy), koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (MSD, TEVA)
Olli Häppölä: Luentopalkkiot (Boehringer Ingelheim), koulutus/ kongressikuluja (Genzyme, Lundbäck, Novartis)
Heidi Eriksson: Ei sidonnaisuuksia
MIKKO KALLELA, dosentti, neurologian erikoislääkäri
OLLI HÄPPÖLÄ, dosentti, neurologian erikoislääkäri
HYKS, neurologian klinikka
HEIDI ERIKSSON LT, anestesiologian erikoislääkäri
HYKS, anestesiologian, tehohoidon ja kivun hoidon klinikkaryhmä (ATK)