Lithiumin hyöty PIP2 aineenvaihdunnassa

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/10789877
Lithium  jarruttaa  mI  aineenvaihdunnallisten  kalvossa sijaitsevien tuotemolekyylien PI, PIP ja PIP2 muodostumista.
PI- aineenvaihdunta on tyypillistä harmaassa aivokudoksessa.
 Tässä tulee mieleen että Litium voisi hidastaa HIV-viruksen aivoperäistä virioninmuodostusta, koska HIV kehrää membraaniansa PIP2 molekyylien avulla. juuri äskettäin  havainnoidulla  mekanismilla.
Litiumin avulla voisi tarkentaa jotain muutakin ( antiviraalisesti vaikuttavaa)  tähän  plasamakalvoaineenvaihdunnan päätetapahtumiin  (viruksen suhteen:  virion assembly)
Mahdollisesti  häiritsemällä viruksen virionin kokoontumisprossesin nopeutta, voitaisiin  jarruttaa  neurokognitiivista huononemista  tuossa  vaikeasti tavoitettavassa  kohdassa terapiaa.

Inositoli,  joka on  ravinnossa saatava molekyyli ja menee haamaan aivokudoksen em plasmakalvolipidien rakentamiseen. Lisäksi vielä  se osallistuu  energiajärjestelmään solun sisällä, koska sen liukoiset IPx muodot generoivat niitä kalsiumeja.  Maniassa inositolin aineenvaihdunta on kiihtynyttä ja sitä jarrutetaan litiumilla. Litium on bipolaawrisen  psykiatrisen ilmiön  koeteltu tunnettu lääke.  Sen takia sen vaikutus HIV-dementian jarrutuksessa  voisi olla  aiheellista, tosin tässä minun hypoteesissani  on kohteena virionin muodostuksen heikentäminen.

Inositoli syödään lähinnä  fytiinissä ( IP6), phytic acud, joka on luonteeltaan antioksidanttinen ja orgaaninen  hexafosffaatti.  Inositolituma  kuuluu fundamentaalisimpiin  aineenvaihdonnallisiin pisteisiin.

Psychopharmacology (Berl). 2000 Mar;149(1):12-6.

Effects of lithium on platelet membrane phosphoinositides in bipolar disorder patients: a pilot study.

Soares JC¹, Mallinger AG, Dippold CS, Forster Wells K, Frank E, Kupfer DJ.

Author information

Abstract

RATIONALE:

In vitro and in vivo animal studies suggest that the intracellular phosphatidylinositol (PI) pathway is an important target for the effects of lithium.

OBJECTIVES:

We conducted a preliminary study to examine the in vivo effects of lithium treatment on platelet membrane phosphoinositides in bipolar disorder subjects, in an attempt to examine further the hypothesis that lithium has significant in vivo effects on the PI pathway in these patients.

METHODS:

We quantitated PI, phosphatidylinositol-4-phosphate (PIP), and phosphatidylinositol-4,5-bisphosphate (PIP2) in platelet membranes of seven subjects (five male, two female; mean age= 27.9+/-5.7 years), initially while they were unmedicated, and a second time after at least 21 days of lithium treatment (mean+/-SD=28.7+/-7.1 days).

RESULTS:

The mean+/-SD values for PI were 5.63+/-2.25% and 5.21+/-1.06%; for PIP 0.68+/-0.20% and 0.55+/-0.11%; and for PIP2 0.60+/-0.21% and 0.38+/-0.15%, before and after lithium treatment, respectively. The decrease in PIP2 values after lithium treatment was statistically significant (Wilcoxon signed ranks test, Z=-2.37, P=0.02).

CONCLUSION:

This longitudinal study suggests that therapeutic doses of lithium significantly decrease platelet membrane PIP2 levels in vivo in bipolar disorder subjects, which may be related to lithium's mechanism of action in bipolar disorder.

PMID:

10789877

[PubMed - indexed for MEDLINE]

• Katson 23.3. 2016,,  onko jotain tutkimusta linjalta Lithium ja AIDS: Löytyi  tutkimus, josa kohdennettiin virustransskriptioon, joka hetkellisesti väheni litiumvaikutuksesta.
•  
  AIDS. 2014 Sep 10;28(14):2157-9. doi: 10.1097/QAD.0000000000000374.

  Effect of lithium on HIV-1 expression and proviral reservoir size in the CD4+ T cells of antiretroviral therapy suppressed patients.

  Puertas MC¹, Salgado M, Morón-López S, Ouchi D, Muñoz-Moreno JA, Moltó J, Clotet B, Martinez-Picado J.

  Abstract

  Previous in-vitro data pointed out lithium, an activator of the β-catenin signalling pathway, as a modulator of HIV-1 transcription. We assessed the effect of in-vivo administration of lithium on viral latency modulation in nine antiretroviral therapy (ART)-suppressed HIV-1-infected individuals. We found that lithium carbonate treatment was able to transiently repress HIV-1 residual expression in CD4 T cells in vivo, which led to a concomitant short-term decrease in the proviral reservoir size.

  PMID:

  25265080

  [PubMed - indexed for MEDLINE]

• 
  

 

Ei saa unohtaa raikaan vedeen juomista ja ravintoa, jossa on vesipitoisuutta

 

Select item 259461912.

Reduced CSF Water Influx in Alzheimer's Disease Supporting the β-Amyloid Clearance Hypothesis.

Suzuki Y, Nakamura Y, Yamada K, Igarashi H, Kasuga K, Yokoyama Y, Ikeuchi T, Nishizawa M, Kwee IL, Nakada T.

PLoS One. 2015 May 6;10(5):e0123708. doi: 10.1371/journal.pone.0123708. eCollection 2015.

TIIVISTELMÄN suomennosta:
Tausta: Tässä työssä tutkijat halusivat  selvittää, onko veriaivonestetilavuuden vedenvirtaus alehtunut Alzheimerin tautia potevilla ihmisillä kuten on aiemmin osoitettu AD taudin hiirimallilla
Menetelmä: 
Tutkimusaineisto: Kymmenen tervettä vapaaehtoista nuorta ( 21-30 vuotiasta),  kymmenen vapaaehtoista senioria (60-78 vuotiaita joiden MMSEpisteet olivatg 29 tai yli), ja kymmenen AD-potilasta (59-84, joiden MMSE-pisteet olivat 13-19). Kaikki AD-potilaat oli diagnosoitu neurologisin spesifisin  testein  kättämällä DSMIV-kriteereitä.
Aivoselkäydinnesteen (likvorin)  dynamiikka analysoitiin käyttämällä PET- mittaustekniikkaa ( positroniemissiotomografiaa), kun oli ensin ruiskutettu laskimoon merkattua vettä ( happi-istotooppi 15-O vesimolekyylissä ja veden säteilymäärä  1000 megabequerelia).
Tulokset:
 Veden pääsy AD potilaan aivoselkäydinnestetilaan ilmaistiin  vedenvirtaussuhteena ja se oli selvästi alentunut nuoriin kontrolleihin verrattuna ja myös verrattuna kontrollisenioreihin. Terveitten senioreitten vedenvirtaussuhde oli myöskin merkitsevästi alempi kuin nuorten terveitten.
Johtopäätös:
 Alzheimerpotilailla vedenvirtaus aivoselkäydinnesteeseen  on merkitsevästi huonontunut. On todettu että beta-amyloidista puhdistuminen  on riippuvainen kudosvirtauksesta ja aivoselkäydinnesteen tuotannosta. Tämä tutkimus viitaa siihen, että  veden virtauksen vähenemin  aivoselkäydinnesteeseen saattaa häiritä beta-amyloidin puhdistuma tahtia  ja täten  on liittynyt  AD-patogeneesiin.

• Abstract OBJECTIVE: To investigate whether water influx into cerebrospinal fluid (CSF) space is reduced in Alzheimer's patients as previously shown in the transgenic mouse model for Alzheimer's disease. METHODS: Ten normal young volunteers (young control, 21-30 years old), ten normal senior volunteers (senior control, 60-78 years old, MMSE ≥ 29), and ten Alzheimer's disease (AD) patients (study group, 59-84 years old, MMSE: 13-19) participated in this study. All AD patients were diagnosed by neurologists specializing in dementia based on DSM-IV criteria 
•  CSF dynamics were analyzed using positron emission tomography (PET) following an intravenous injection of 1,000 MBq [15O]H2O synthesized on-line. RESULTS: Water influx into CSF space in AD patients, expressed as influx ratio, (0.755 ± 0.089) was significantly reduced compared to young controls (1.357 ± 0.185; p < 0.001) and also compared to normal senior controls (0.981 ± 0.253, p < 0.05). Influx ratio in normal senior controls was significantly reduced compared to young controls (p < 0.01). 
• CONCLUSION: Water influx into the CSF is significantly reduced in AD patients. β-amyloid clearance has been shown to be dependent on interstitial flow and CSF production. 
• The current study indicates that reduction in water influx into the CSF may disturb the clearance rate of β-amyloid, and therefore be linked to the pathogenesis of AD. TRIAL REGISTRATION: UMIN Clinical Trials Registry UMIN000011939. Free PMC Article

Similar articles

Tauriinin säätelytoiminta synapsissa

taurine regulation in synapse
Käytännön ihmisellä tässä voi avustaa OH- B12 injkektiot, jos tilanne on kriittinen, empiirisesti.

Tauriinin ja GABA.n osuus Glyreseptori signaloinnissa selkäytimsessä

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11559772

J Physiol. 2001 Sep 15;535(Pt 3):741-55.

Activation of human alpha1 and alpha2 homomeric glycine receptors by taurine and GABA.

De Saint Jan D¹, David-Watine B, Korn H, Bregestovski P.

Abstract

1. Two ligand binding alpha subunits, alpha1 and alpha2, of the human (H) glycine receptor (GlyR) are involved at inhibitory synapses in the adult and neonatal spinal cord, respectively. The ability of homomeric alphaH1 and alphaH2 GlyRs to be activated by glycine, taurine and GABA was studied in Xenopus oocytes or in the human embryonic kidney HEK-293 cell line. 2. In outside-out patches from HEK cells, glycine, taurine and GABA activated both GlyRs with the same main unitary conductance, i.e. 85 +/- 3 pS (n = 6) for alphaH1, and 95 +/- 5 pS (n = 4) for alphaH2. 3. The sensitivity of both alphaH1 and alphaH2 GlyRs to glycine was highly variable. In Xenopus oocytes the EC50 for glycine (EC50gly) was between 25 and 280 microM for alphaH1 (n = 44) and between 46 and 541 microM for alphaH2 (n = 52). For both receptors, the highest EC50gly values were found on cells with low maximal glycine responses. 4. The actions of taurine and GABA were dependent on the EC50gly: (i) their EC50 values were linearly correlated to EC50gly, with EC50tau approximately 10 EC50gly and EC50GABA approximately 500-800 EC50gly; (ii) they could act either as full or weak agonists depending on the EC50gly. 5. The Hill coefficient (n(H)) of glycine remained stable regardless of the EC50gly whereas n(H) for taurine decreased with increasing EC50tau. 6. The degree of desensitization, evaluated by fast application of saturating concentrations of agonist on outside-out patches from Xenopus oocytes, was similar for glycine and taurine on both GlyRs and did not exceed 50 %. 7. Our data concerning the variations of EC50gly and the subsequent behaviour of taurine and GABA could be qualitatively described by the simple del Castillo-Katz scheme, assuming that the agonist gating constant varies whereas the binding constants are stable. However, the stability of the Hill coefficient for glycine was not explained by this model, suggesting that other mechanisms are involved in the modulation of EC50.

PMID:

11559772

[PubMed - indexed for MEDLINE]

PMCID:

PMC2278820

Free PMC Article

ALS- Fokus inhibitoriseen signaalisilmukkaan

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/241574
Excitatorisen liikaglutamaatin jvoi vähentää dietääristä tietä kun vähentää esim  viljoja( gluteenia), jolloin  glutamiinin tuotto  on endogeenisesti  ehkä suotuisimmillaan ja  synapsi vasta-aineet  vähimmillään. siitä ryhmästä.
Entä  inhibitorisen pulen säätö? Se voi olla  myös  pahasti epätasapainossa.Miten?  Voisiko halvauiksessa olla inhibitorisen  summakomponentin osuutta,, siis latenttia kykyä toimintaan jos inhbotorinen looppi komponentti saadaan hallintaan. Parkinsonismissahan se on havaittu apomorfiinikäsittelyssä.
.
 

Neuropharmacology. 2014 Jul;82:101-7. doi: 10.1016/j.neuropharm.2013.10.003. Epub 2013 Oct 21.

Spinal inhibitory circuits and their role in motor neuron degeneration.

Ramírez-Jarquín UN¹, Lazo-Gómez R¹, Tovar-Y-Romo LB¹, Tapia R².

Author information

Abstract

In the spinal cord neuronal activity is controlled by the balance between excitatory and inhibitory neurotransmission, mediated mainly by the neurotransmitters glutamate and GABA/glycine, respectively. Alterations of this equilibrium have been associated with spinal motor neuron hyperexcitability and degeneration, which can be induced by excitotoxicity or by decreasing inhibitory neurotransmission. Here we review the ventral horn neuronal network and the possible involvement of inhibitory circuits in the mechanisms of degeneration of motor neurons characteristic of amyotrophic lateral sclerosis (ALS). Whereas glutamate mediated excitotoxicity seems to be an important factor, recent experimental and histopathological evidence argue in favor of a decreased activity of the inhibitory circuits controlling motor neuron excitability, mainly the recurrent inhibition exerted by Renshaw cells. A decreased Renshaw cell activity may be caused by cell loss or by a reduction of its inhibitory action secondary to a decreased excitation from cholinergic interneurons. Ultimately, inhibitory failure by either mechanism might lead to motor neuron degeneration, and this suggests inhibitory circuits and Renshaw cells as pharmacologic targets for ALS treatment.
Copyright © 2013 Elsevier Ltd. All rights reserved.

KEYWORDS:

Acetylcholine; Amyotrophic lateral sclerosis; GABA; Glycine; Inhibitory circuits; Renshaw cell; Spinal motor neuron degeneration


(Lisäksi:  Glysiinisignalointi voi joutua epätasapainoon senkin takia, että glysiini ja tauriini ovat molemmat suhteessa toisiinsa ja molemmilla on  siganloivaa tehtävää.  Tauriininsyntesi on vaikeampi kuin glysiinin ja siksi glysiiniä voi esiintyä liikaa, mikä pulestaan  vahvistaa sekundäärisesti glysiinivälitteisyyttä neuroneissa.  Inhibitoriset neuronaaliset  takakytkeytymisjärjestelmat ovat hyvin sofistisia- joskus luin niistä alkoholismia käsittelevästä teesistä, mutta nyt en kyllä tähän löydä sitä teesiä mistään. Siinä oli  teudiinimuodoilla ja glysiinillä  merkityksensä.
Sapessa tämä taas näkyy konjugaattienvaliutumistasossa.
 On arveltu että tauriinia pitäisi  ehkä saada ravinnossa. essentiellisti tai tukena jo ihan  sappihappojen ja  mikrofloran  säätelyyn.
Tässä pitäisi  tarkistaa niiden moelmpien osuus välineuroneissa.
 Keveästä dieetistä ei varmaan ole haittaa, ettei ainakaan  toksista materiaalia kerry neuronitason  aineenvaihduntaan.
Eikös  ole myös  mainittu statiineista jotain säätelevää hyötyä neurodegeneraatiossa.  ehkä juuri  gly-tauriini tasapainon luomisessa.
Atorvastatiinia on kovasti jo tutkittu:http://alsn.mda.org/article/als-research-roundup-september-2007
Se asia mikä siinä lienee  edullinen on Na/tauriinii-kuljetuksen geenin  ylössäätäminen, mutta   se vaikuttaa niin moniin geeneihin muutenkin, että summavaikutus on epäilyttävä ALS:n varsinaiseksi täsmäterapiaksi- sitä se ei ole, ehkä toisilla  päinvastoin.
 Tauriinin  ja GABA:n  aineenvaihdunnan edellytykset ovat:   essenttiellien puolelta mm B12-funktio ja rikkiaineenvaihdunnan tasapaino ( K-vit), sulfaattien  normaali aineenvaihdunta.
  Dietäärisesti ajatellen  essentiellien saanti ja  liian tyhjien kalorien ja varsinkin liian proteiinin ja  sokerin välttö olisi eduksi.  Siis dietääriseti pitäisi limboa, ihankuin vain  ajatellen syöttää neuronia ja aivoa, puhdas vesi  tietysti on tärkeää. Olen tosin sitä mieltä, että pitäisi aallo9ttaa proteiinin saanti jos on häikkää metaboliassa. siis esim joka toinen päivä runsaammin ja  välipäivinä  vihannes, hedelmäpitoista.  Ainakin nivelien  aineenvaihdunnalle sopii sellainen.
Tahdonalainen ajatteleminen on tärkeää, koska se pitää yllä sitä  aivojen metabolista pyörää, jossa  glutamiinihappo muuttuu myrkyttömäksi - passiivinen  hoito tietysti pitää hermoratoja  signaalin alaisina.  Kyse voi olla aikatekijästä, että löydetään jokin  täsmäapu. 
ALS on mielestäni  jollain tavalla ehkä etiologialta sokeassa pisteessä koska toksinen fokus on vaikea  kartoittaa kaikilta vaikuttavilta faktoreilta.   Se on niin  vaikeassa  rajapinnassa kuin vain voi olla. Synapsitiedekin on aika  nuorta.

Dementian differentiaalidiagnostiikkaan lisäapua. uusi väitöskirja HIV-1 -infektiosta

KRUT Jan Jessen. On Cerebrospinal Fluid Biomarkers of HIV-1 Infection.
ISBN: 978-91-628-9664-5.
 http://hdl.handle.net/2077/40449
Tämä  teesi pitää asettaa kahteen blogiin: Muisti-blogiin ja Uutta viruksista -blogiin tänään 11.12. 2015

Ajatus, jota en ole ennen ajatellut

Joskus olen pohtinut, miten ihmeessä voi keho mudoostaa sellaisia prioneja, proteiineja, joita ei mikään ihmisen immuunijärjestelmäpysty pilkkomaan tai muuten tuhoamaan. Olen koetanut katsoa  proteiinisekvenssejä. Nyt tuli yksi uusi ajatus tästä lähteestä, mkä selittää kehon  silppurijärjestelmän  välttöä.
 Suomennan.Löysin tämän etsiessäni kuparista  jatkotietoa.

Onko kuparin vaje AD-taudissa, Lewyn kappaletaudissa ja CJD taudissa yleisavain vapaitten radikaalien  mekanismiin ja oksidatiivisen stressin  indusoimaan vaurioon?

 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25125459

J Alzheimers Dis. 2015;43(4):1149-56. doi: 10.3233/JAD-140765.

Is brain copper deficiency in Alzheimer's, Lewy body, and Creutzfeldt Jakob diseases the common key for a free radical mechanism and oxidative stress-induced damage?

Deloncle R¹, Guillard O².

•  Otsikossa mainitussa kolmessa taudissa esiintyy samanlaisia   tunnusmerkkejä, joista yksi on epänormaalien proteaasiresistenttien proteiinien  saostumia.  Näissä påatologioissa kuparin sitoutuminen proteiiniin kykenee antamaan suojaa vapaita radikaaleja vastaan reduktiolla,  kuprimuodon (Cu2+)  muuttuessa  kupromuotoon (Cu+). Naudan aivosta on osoitettu vapaitten radikaalien tuottavan proteinaasi-K resistenttiä prionia jos  kupari korataan mangaanilla.  Koska on osoitettu matalia kuparipitoisuuksia tarttuvissa spongioosisissa enkefalopatioissa, PD-taudin substantia nigrassa ja AD, LBD ja CJD-tautien eri aivoalueilla, on tehty oletus mekanismista, joka piilee neurodegeneraation  perustana ja ilmenee, jos kuparin antama suoja vapaita radikaaleja vastaan on huonontunut.

In Alzheimer's (AD), Lewy body (LBD), and Creutzfeldt Jakob (CJD) diseases, similar pathological hallmarks have been described, one of which is brain deposition of abnormal protease-resistant proteins. For these pathologies, copper bound to proteins is able to protect against free radicals by reduction from cupric Cu++ to cupreous Cu+. We have previously demonstrated in bovine brain homogenate that free radicals produce proteinase K-resistant prion after manganese is substituted for copper. Since low brain copper levels have been described in transmissible spongiform encephalopathies, in substantia nigra in Parkinson's disease, and in various brain regions in AD, LBD, and CJD, a mechanism has been proposed that may underlie the neurodegenerative processes that occur when copper protection against free radicals is impaired. 

•  Peptidijaksoissa alfa-hapon  protoni peptidisillan lähellä on erittäin liikkumiskykyinen  ja sen voi  vapaat radikaalitnyhtää irti.  Silloin tuottuu trivalentti alfa- hiiliradikaali ja indusoituu vapaan radikaalin ketjureaktio, josta generoituu-D-aminohappo rakenne peptidisekvenssiin. Ja koska ainoastaan L-aminohapot ovat fysiologisia  imettäväisproteiineissa kuten ihmisen proteiineissa., on oletettavaa että vain fysiologiset  Lpeptidit  voivat  joutua kierrätykseen fysiologisilla  entsyymeillä kuten proteaaseilla.  Jos nyt esiintyy D- aminohappo peptidijaksossa johtuen  vajaasta kuparista ja pututuvasta suojasta vapaita radikaaleja vastaan, sitä ei tunnisteta ja  se saattaisi muuntaa p aivopeptidien  proteosomin  L-aminohappojen keirrätyksen. Ja aivoissa tuloksena olisi epänormaalin, proteaasiresistentin proteiinin kertymä mitä havaitaankin AD, LBD ja CJD taudeissa.

In peptide sequences, the alpha acid proton near the peptide bond is highly mobile and can be pulled out by free radicals. It will produce a trivalent α-carbon radical and induce a free radical chain process that will generate a D-amino acid configuration in the peptide sequence. Since only L-amino acids are physiologically present in mammalian (human) proteins, it may be supposed that only physiological L-peptides can be recycled by physiological enzymes such as proteases. If a D-amino acid is found in the peptide sequence subsequent to deficient copper protection against free radicals, it will not be recognized and might alter the proteasome L-amino acid recycling from brain peptides. In the brain, there will result an accumulation of abnormal protease-resistant proteins such as those observed in AD, LBD, and CJD.

KEYWORDS:

Alzheimer's disease; Creutzfeldt Jakob disease; D-amino acids; Lewy body disease; copper deficiency; free radicals

PMID:

25125459

[PubMed - indexed for MEDLINE]

•