AIVOT - käyttäytymistieteellisesti

https://yle.fi/aihe/ihmeelliset-aivot
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingissä on tehnyt  aivoista YLE-  ohjelman. Asetan tähän linkin. 

AJATTELUN OMINAISUUKSISTA Lauri Järvilehdon mukaan

Atsin hakusanalla AJATTELU jotakin konkreettista näoppeihin, sillöä varsinaisesti filosofia ei ole ollenkaan minun tieteenhaarani. Löysin Lauri Järvilehdon hauskan blogin Ajattelun ammattilainen, joten asetan sen linkiksi täh ja siteeraan blogin alkuartikkelia. Alleviivaan mielestäni  valaisevia välähdyksiä.
https://ajattelunammattilainen.fi/2009/07/23/ajattelu-on-taitolaji/

Filosofi on ajattelun ammattilainen. Siis ihminen, joka saa palkkaa siitä, että ajattelee. Toki filosofin pitää nyt vähän puhua ja toivottavasti kirjoittaakin, mutta itse leipätyö on tuota ajattelemista. Ajattelu ei kuitenkaan ole vain filosofien etuoikeus.

Mutta mitä ajattelu oikeastaan on? Keskusteltuani aika monen ihmisen kanssa aiheesta, minulle on jäänyt paljolti sellainen vaikutelma, että ajattelua pidetään jonkinlaisena eteerisenä ideoiden pyörittämsenä, jonain sellaisena, jota teemme pääasiassa silloin, kun pitää vaivata päätään jollakin. Ajattelu on siis päänvaivaamista, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Tässä on oma järkensä.

Filosofilta kysyttäessä ajattelu saa muuten aikamoista kyytiä.

 Esimerkiksi Descartes oli sitä mieltä, että ajattelu on ehto olemiselle. Entäs kaikki ne hetket, kun en ajattele? Ei kai kukaan vilku päälle ja pois sen mukaan, miten paljon jaksaa päätään raapia? Descartesilla oli myös omituinen käsitys siitä, että ajattelu on täysin tahdonvaraista toimintaa. Ettäkö voisin ajatella joka hetki tarkalleen sitä, mitä itse haluan? Sepä vasta olisikin jotain. Ja entäs nämä velikullat, jotka ovat sitä mieltä, että oikeastaan aivoni ajattelevat. Hyvä hyvä. Mutta mitäs virkaa minulla sitten on?

Ajatukset tulevat ja menevät aika omia aikojaan. Ajatukset ovat kuin TV-ohjelmia, jotka näkyvät omilla kanavillaan. (Näitä kanavia on muuten yhteensä noin seitsemän.) Me emme pysty ihan kauhean paljon syntyjämme niihin vaikuttamaan. Vai kuinka moni voi väittää pystyvänsä mielensä mukaan kytkemään korvamadon – päähän sitkeästi pesiytyneen musiikkikappaleen – tai muuten häiritsevän ajatuksen pois päältä? Ja kuka voi väittää pystyvänsä käskystä keksimään hyvän idean? Ajattelu on ennemminkin keskittymistä siihen, mitä nyt kulloinkin pään sisällä tapahtuu. Ja eritoten ajattelu on kyky poimia olennainen pään sisällä sinkoilevista tuumista ja ohjata niitä sitten oikeaan suuntaan.

Ajattelua pidetään jossakin määrin älykköjen etuoikeutena. Kaikki kuitenkin ajattelevat. Jotkut vain – anteeksi nyt vain – tekevät sen paremmin kuin toiset. Tällä ei kuitenkaan ole paljoakaan tekemistä syntyperän, geenien tai edes älykkyysosamäärän kanssa. Ajattelu on nimittäin taitolaji.

Ajatukset ovat pieniä ohjelmia, jotka pyörivät oman aikansa – mutta taitavalla kaukosäätimen käytöllä niistä voi koostaa hulppeita rakennelmia. Tässä on kysymys nimenomaan taidosta. Ja kuten mitä tahansa taitoa, myös ajattelun taitoja voi harjoittaa.

Tämä blogi keskittyykin ajattelun jaloon taitoon, ja kysymyksiin siitä, miten tätä taitoa voi harjoittaa, ja erityisesti siihen, miten itse kukin meistä kykenee lopulta harjaantumaan varsinaiseksi ajattelun ammattilaiseksi. Vauhtiin pääsee hyödyntämällä linkkilistaa oikealla, blogimerkintöjä ilmestynee noin viikon–parin välein...

----

Blöogi varmaan tuo paljon  valoa asiaan.

Oma mielipide  ajattelusta. 

Ajattelun korostaminen ajatteluna sinänä taas voi johtaa alamäkeä meditaatioon ja  fyysiseen  pysäköitymiseen, jonka jäljeltä on monta instituutiota ja koulukuntaa jo olemassa  edelleen  ajattelemassa asioita  eristäytyneeä tahoillaan. Ihminen parhaimminkin ajatteleva kokee  rajallisuutensa takia jossain vaiheessa tarpeen  isoloitua, tehdä itselleen rajat ja muurit pysyäkseen hengissä edes itse.

Muuten  aineellisesti   tuotteliaat toiminnat niukentuvat ja kutistuvat eivätkä  epäkohdat  planeetalla vähene vaan kasvavat.  Pienen alueen  konkreettinen toimeentulo on parempi kuin ei kenenkään toimeentulo planeetalla .Paraskaan  ihmiskunnan hyvätahto toteutuneena eivät nykyvaiheessa kykene korjaamaan jokaisen  olosuhteita planeetalla, jo totaalisen  korjauksen yrityskin vaarantaisi  koko existenssin. .

Ajattelun  tekeminen kulttuuriksi ja   filosofisen sanan viljelyksi  kuten nuoteista soitetuksi musiikiksi tai  luotujen  balettiohjelmien esitykseksi  kyllä  virittävät  yksilöä ja pitävät  trimmattuna , mutta   voi estää luovuutta ja puolustautumiskykyä, jota saatetaan  tarvita   kulttuurin viljelyyn kykenevän maa-aition  kohdatessa  maan  kosmisessa yksinvaelluksessa yhä uusia  odottamattomuuksia.

(Nyt on kosmistasoinen katastrofisarja moukaroimassa  USA:aa: vuosi vuodelta  kasvavavoimakkuuksisten hurrikaanien  ketju) - Ajattelukyvyn täytyy olla siten virittynyt että se tuottaa elossapysymistä ja selviytymistä, mahdollsita  strategiaa estää tulevia vastaavanlaisia tilanteita, silloin ajattelu on oikeilla jenkoilla.

 Maa ei ole koskaan samassa kohdassa historiansa urassa.  "Olemme samassa avaruuslaivassa" 

 Aina on  on haasteena uuden syväavaruuskohdan  suhten katsotun sijainnin  yllättävät asiat ja ne taas virittävät ikuisen luovuuden kyvyn, joka ei saa jäädä vain ajattelun tasoon. Kuvitella nyt meditaatiota Houstonissa  tänä päivänä. Se ei "rimmaa". Nooan arkkikin "rimmaisi" paremmin.  

Ajattelun kyky ja taito on hyvä kun se viriää kaikissa ihmisissä ja tuottaa ihmiskuntaan kuulumisajatuksen  sen sijaan että jokin katoamassa oleva heimo  tuhoaa toista katoamasas olevaa heimoa  ainoana  tarkoituksenaan  ihmiskuntaelämälleen. JA jos mahdollsita olisi  sellaiset heimot tuhoaisivat kaikki ajatelijat kuin heinäsirkkalauman  joka istuskelee aidalla kylmänä aamuna kohmeissaan - ajatellen  että aurinko olisi hyvä asia.

 Naahumin  sana:  Naahum3 17

Koska  kaikki kuulumme kehityksenalaiseen ihmiskuntaan, joka kansa ja alue vuorollaan saa jonkin haasteen, joka kohottaa sen ihmiskuntakelpoisuutta ja luomistasoa. Suomikin ja Ruotsikin ajallaan kohtaavat  näitä  taivaallisen koulun   tehtäviä Jobin tapaan ;   täytyy vain  hengessä oppivaisena pyytää menestystä nyt Houstonin auttajien joukolle ja toivoa että  meitä itseämme kohtaavat koettelemukset eivät olisi ainakaan niin kamalia. Kuuden metrin  korkuinen veden nousu jossain Houstonin  kemiallisessa tehtaassa  ei varmaan ole kuulunut tehtään riskien ennusteluetteloon - tulee Fukushima Daichi mieleen muistin säiliöstä  . Emme myöskään Pohjoismaissa odota  veden nousevan paria metriä korkeammalle rannikoillamme, vaikka  Kanarian saarten tulivuoren räjähdys saattaisi tuottaa tsunamin joka olisi Atlantilla yli 50 m ja vesi migroisi  aika pitkälle  Pohjoismaisissa ranta-alueissa.   Tällaisia asioita täytyy syöttää uutisten kautta aivojen  työmuistista muistisäiliöön, että  varautuisimme kaikenlaiseen luovasti ja järjellä. 

Meikäläinen ei ole siis oikein filosofinen ajattelulta. Se onkin  luonnontiteellisen tiedekunnan heikko linkki, mutta  sillä sektorilla ei paljon ehdi filosofoida koska tapahtumien virta on niin nopea. Ja monet asiat on jo  keksitty valmiiksi.

Netistä löytyi hyvä suomalainen artikkeli tästä asiasta. Siteeraan. SUOSITELTAVA ARTIKKELI!  Myös alla olevat linkit.
http://www.muistiliitto.fi/fi/aivot-ja-muisti/muistin-toiminta/

Muistin toiminta

Muistia tarvitaan kaiken aikaa. Arkikielessä muistilla tarkoitetaan pitkäkestoista muistia – varastoa, jonne tallennetaan kaikki tärkeä tieto, kuten kertotaulu, läheisten syntymäpäivät ja ostoslistat. Muistin toiminta on kuitenkin paljon laajempi kokonaisuus, joka voidaan jakaa useaan toiminnalliseen osaan.
Yleisin tapa hahmottaa muistin rakennetta ja ymmärtää sen toimintaa on erottaa toisistaan hetkellinen aistimuisti, lyhytkestoinen työmuisti ja pitkäkestoinen säilömuisti.

• Aistimuisti tuo aivoihin tietoutta aistien kautta. Se voidaan edelleen jakaa ikoni-, kaiku- ja kosketusmuistiin sen mukaan, mitä aistimuksia minnekin aivoalueelle tallennetaan. Aistimuisti on osa tajuntaa, vaikkei sitä useinkaan tiedosta. Vasta kun tieto kulkeutuu työstettäväksi työmuistiin, aistien vastaanottamaa tietoa ajatellaan aktiivisesti.
• Työmuisti pitää asioita mielessä vain muutamia sekunteja. Työmuisti toimii, kun esimerkiksi puhelinnumero tarkistetaan luettelosta ja pidetään mielessä sen näppäilyyn saakka.
• Säilömuisti jakaantuu tosiasioita sisällään pitävään semanttiseen muistiin ja tarinoita ja elämyksiä sisältävään tapahtuma- eli episodiseen muistiin. Säilömuistissa on myös taitomuisti, johon tallennetaan opitut taidot, kuten pyörällä ajaminen.

Säilömuisti on rajaton varasto. Sinne siis voidaan tallentaa loputtomasti tietoa ja kokemuksia, jotka voimme muistaa koko elinikämme, vaikka toki matkan varrella myös paljon unohtuu.
Säilömuistin toimintaa voidaan selittää mieleen painamisen, mielessä säilyttämisen ja mieleen palauttamisen kolmijaolla. Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Jotta ylipäätään voidaan muistaa mitään, on työmuistissa käsitelty tieto painettava säilömuistiin, jossa se säilyy, kunnes se palautetaan mieleen eli takaisin työmuistin työstettäväksi.
Säilömuisti toimii parhaiten, kun sinne tallennetut tiedot on lokeroitu mahdollisimman hyvin. Suuret kokonaisuudet muistuvat mieleen todennäköisesti paremmin kuin yksittäiset tiedonjyväset.

Lue lisää:

• Muistiopas
• Minnesguide
• Muisti ja muistin häiriöt selkokielellä (Kuurojen Palvelusäätiö, Memo-ohjelma)

Sivu päivitetty 25.10.2016

(4) AIKA, Time ,Tid

(4) Dimensio AIKA 

Aika vain kuluu eikä palaa, mutta sen fragmenteilla voi ajoittaa historiaa ja muistoja ja kiinnittää niitä  kuin "koristuksia ajanjakson joulukuuseen". 

Mitkä dimensiot ovat tärkeitä aivoille, ajattelulle ja muistille?

Massa, pituus, leveys, tilavuus? Näillä on merkitysta, siis fysikaalisiin suureisiin korrelaatiota, mutta niitä kaikkia voi olla olemassa ilman muistia- Muistin olennainen lisädimensio on aika.

Ajan suhteen tehdään muistihavainnot ja aika modifioi muistin. Aika taas voi olla muuta kuin jana, mutta sitä ei voi käsittää muuta kuin fysikaalisesti alkaneena janana, josa ei ole fysikaalista palautuvuutta. Vain muistin avulla ja tieteen avulla saadaan menneestä hahmoa.

Joka tapauksessa ihmisellä ei ole muistia ajan alusta, jolloin ihmiskuntaa ei ollut, ainoastaan pohdintoja ajan alusta ja laskelmia voidaan tehdä.

Ihminen ei voi edes muistaa omaa alkuansakaan, vaan vasta joskus varhaislapsuudesta monen vuoden iästä voi alkaa olla tapahtumia, jotka ovat painuneet muistiainekseen ja voidaan palauttaa jonkinlaiseksi muokatuksi käsitykseksi menneestä ajasta. Ajankäsitys on kuitenkin tietoa, eikä aikaa voida havainnoida millään aistilla. Voidaan oppia ajantietoisuutta.

Itse asiassa ihmiselle ( lasten vanhemmille) on eduksi jos lasten varhaislapsuudesta asti pitää jonkinlaista aikataulua elämän asioille. Jopa päiväkirjanpito on suositeltavaa jokaiselle. Ei sen takia että jokainen päiväkirja pitäisi julkaista maailman kirjahyllyille, vaan siksi että vahvistaa oman muistiaineksensa, mikä avustaa ajattelua ja työtä ja uuden oppimista ja muistiinpainamista, myös orientoitumista omaan kansaansa ja ympäristöönsä, jopa koko maailmaan ja sen tapahtumiin.

Israelin kansalla muistiaineksen vahvistus tapahtuu tavallisen historian ohella hebrealaisen Raamatun lukemisella suurissa määrin päivittäin ja viikottain kaikki 120 lukujärjestysvuotta ja sitten sama lukujärjestelmä alkaa taas uudestaan kattaen muistiaineksen yhteisomistuksenkin kansassa sukupolvesta toiseen. Käsitteet, ajatussisältö voidaan siirtää sukupolvesta toiseen, mikä helpottaa käytännön elämän töitä ja toteuttamisia ja valtiollista hahmoa. Yhteisesti ymmärrettävät käsitteet ovat luotu varhain kaikille. Joka kansa voi valita tällaisen oman muistipakkauksensa, esim kristikunta Uuden Testamentitn ja Raamatun omalla kielellä. Mutta siihen muistiaineksen säilömiseen, johon israelilaiset ovat yltäneet, harva muu kansa tulee koskaan yltämään, ellei ota samoja tapoja.

Siis dimensiosta AIKA otan muutamia sanoja.

(4) AIKA, time, tid

AIKA KULUU, The time passes. Tiden lider

TÄMÄ OTTAA AIKAA. This takes time. Det här tar tid.

ON HYVÄÄ AIKAA. There is plenty of time. Det är gott om tid.

ON AJAN PUUTETTA. Lack of time. Tidsbrist.

ON NIUKASTI AIKAA. Time is short. Det är om tid. Tiden är knapp.

AIKA PARANTAA HAAVAT. Time heals all wounds. Tiden läker alla sår.

AIKA KEINON KEKSII. In time, a solution will present itself. Kommer tid, kommer råd.

SIIHEN AIKAAN. During that time. På den tiden.

OMAN AIKANSA LAPSI. A Child of its own time Ett barn av sin tid.

JOKSIKIN AIKAA. For some time . För en tid.

VANHAAN AIKAAN. Förr i tiden.

LYHYEKSI aikaa. För en kort tid.

ON AIKA LÄHTEÄ. Det är dags att gå.

AIKAA SÄÄSTÄVÄ Time- saving. Tidsbesparande.

AIKAA VIEVÄ. Time- consuming, time -wasting.Tidsödande.

PAIKALLISTA AIKAA. Local time. Lokal tid.

EI VÄHÄÄN AIKAAN. Not for a while. Inte på en tid/ett tag.

JONKUN AIKAA. En stund.

KAIKEN AIKAA. KOKO AJAN. All the while. Hela tiden.

AIKANSA ELÄNYT, VANHANMALLINEN, KÄYTÖSTÄ POISJÄÄNYT. Obsolete, Outdated, Föråldrad.

SILLÄ AIKAA. While, Medan, under tiden.

SIIHEN AIKAAN, In that time På den tiden

YHTEEN AIKAAN, One time. En tid.

AIKANSA KUTAKIN. There is time for everything. Allt har sin tid.

PITKÄSTÄ AIKAA. It´s been a long while. Det var länge sen.

KESTIPÄ SE AIKANSA. It sure took its time. Det tog visst sin tid.

TARPEEKSI AJOISSA, early enough, tids nog.

(HUOM: Suomessa sana AIKA perusmuodossaan omaa kaksi merkitystä, toinen niistä on ”aika, melko,jokseenkin” ganska, ordentligt, riktigt. Mahdollisesti siksi koska se on suunnaton ja relatiivinen käsite.

AIKA PALJON, MELKO PALJON, JOKSEENKIN PALJON , ganska mycket,

AIKA VÄHÄN, MELKO VÄHÄN, JOKSEENKIN VÄHÄN ganska litet).

AIKA AJOIN (silloin tällöin) , AJOITTAIN, from time to time, occasionally, periodically, at times, emellanåt tidvis, då och då, sporadiskt, med jämna/vissa mellanrum

AJASTAA, timing, tidsreglering, tidsinställla. Justera, tidsanpassa

AJASTIN, timer, tidur

AJANOTTO, timekeeping, tidtagning

AJANTAJU, to have track of time, time perception, (saks. Zeitwahrnehmung, Hebr. Tfisath zman), tidsmedvetenhet, tidsuppfattning

http://www.knivsta.se/sv-SE/Utbildning-och-barnomsorg/Elevhalsa/Skoldatatek/Utlan/Tid

HIENOSÄÄTÄÄ AJASTUS, RUKATA KELLO, preset, tune the clock (bells) , tidsinställning, finjustering

http://kelloliikesalonen.blogspot.se/2012/06/seinakellon-rukkaus.html

AJOITTAINEN, occasional, periodic, intermittent, tillfällig, sporadisk, intermittent

AJOITTAA, time, date, datera, tidsplanera, härröra, gå till baka, tidsbestämma, tidfästa, förlägga, tajma

AJOITTUA, to have a date , to belong to a particular period, datera sig, hänföra sig, infalla

AJOITUS, dating, datering, tajming

AJOITTAMATON, dateless, odaterad , ändlös

AJANKOHTA, ( jokin määritetty, kuten päivämäärä), datum ( monikko : data) , tidspunkt , utgångspunkt, faktum

PÄIVÄMÄÄRÄRAJA, date line, datumgräns

AJOISSA , in time, i tid

TARPEEKSI AJOISSA, in good time, early enough, well in advance, (KREIVIN AIKAAN). I grevens tid.

VIIME TINGASSA, at the last moment ( minute), i sista minuten/ögonblicket

(VIIME TIPASSA)

VIHOVIIMEINEN HETKI, the very last moment, det absolut sista ögonblicket

OHIKIITÄVÄ SILMÄNRÄPÄYS, a fleeting moment, ett flyktigt ögonblick

AIKAA MYÖTEN, AJAN MITTAAN, in time, with time , in the course of time , med tiden

AIKAANSAANNOS, achievement, performance, prestation

SAADA AIKAAN, bring about, produce, effect, produce, cause, frambringa, åstadkomma, få tills tånd, prestera, förorsaka,

AIKAANSAAVA ( PYSTYVA) capable, (TEHOKAS), efficient, (TUOTTELIAS) productive, handlingskraftig, effektiv, produktiv

AIKAANSAAMATTOMUUS, inefficiency, inefektivitet , brist på handlingskraft

AIKAERO, timedifference, tidsskillnad

AIKAERORASITUS, jet lag, tidseftersläpning, tidsskillnadsbelastning, jet lag

AIKAHÄVIÖ, loss of time, tidsförlust

AJANHUKKA, VIIVYTTELY, waste of time, tidsspillan

AIKAIHMINEN, AIKUINEN, adult, grown-up, vuxen människa

Voi aikoja, voi tapoja! O TEMPORA, O MORES. Oh the times! Oh the customs! O tider, o seder!

AIKAILLA, VIIVÄSTELLÄ, ”KÄYDÄ TYHJÄKÄYNTIÄ”, AJELEHTIA , loiter, lag, delay, tarry, drowse, idle, go and walk aimlessly, be adrift stå och hänga, söla, dröja, dröna, driva , förnöta tiden, gå på tomgång

AIKAILEVA, HIDASTELEVA, slow, tardy, senfärdig , långsam

AIKAINEN, early, tidig

SODAN AIKAINEN, of wartime, från krigstiden, krigstida

SENAIKAINEN KÄYTÄNTÖ, contemporary practice, practice of the time, dåtida praxis ,

NYKYINEN KÄYTÄNTÖ, current practice, gängse praxis (rådande)

AIKAISIN. VARHAIN, early, tidigt

AIKAISIN AAMULLA, early in the morning, tidigt på morgonen

AIKAISINTAAN, VARHAISINTAAN, earliest, tidigast

AIVAN AIKAISINTAAN, VARHAISINTAAN, at the very earliest, allra tidigast

AIENTAA, VARHENTAA (VARHAISTAA , AIKAISTAA), (SIIRTÄÄ AIKAISEMMAKSI)

bring forward (PÄIVÅTÄ AIKAISEMMAKSI) antedate, backdate, to take or have in advance , antedatera, föregå, tidigarelägga

(Tietäjät aiensivat paluupäivänsä)

VARHAISELÄKE, early retirement, förtidspension

AJANJAKSO, period, period

JAKSOLUKU, (FREKVENSSI) , frequency, periodtal

AIKAVÄLI (INTERVALLI), interval, intervall

AIKAKAUSI (EPOOKKI), era, epoch, age, era (tideräkning), epok, tidsålder, tidsperiod, skede, tidevarv

IKÄ, age, ålder

ELINAIKA, life time, livstid

ELINIKÄINEN, lifelong, livslång

EONI (AIOONI = ajan määrittämätön pitkä jakso ), eon, aeon, an indefinitely long period of time, eon, evighet.

AIKAJÄRJESTYS, chronological order, kronologisk ordning, tidsföljd

TIETOKONEIDEN AIKAKAUSI, computor age, dataåldern

AIKAKAUSJULKAISU, periodical, magazine, journal, review , periodisk publikation

AIKAKIRJA, chronicle, annals, tidebok, krönikebok

AIKAKONE, time machine, tidsmaskin

AIKAKORTTI (kellokortti), time card, clock card, arbetstidsschema, tidkort

AIKAKUVA, AIKAVALOTETTU KUVA, time exposured picture, tidsexponerad bild

AIKAKYSYMYS, a matter of time, tidsfråga

AIKAKYTKIN, timer, time switch, kopplingsur, tidur, timer

AIKALUKKO, time lock, tidlås

AIKALISÄ, time-out, tilläggstid, extra tid , ”time out”

AIKALUOKKA, AIKAMUOTO, tense, tempus, tidsform,

AIKAMERKKI. Time signal, Tidssignal

AIKAMITTA, , tidmätare, tidsmått

Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa näennäisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. Aika on fysiikan perussuure, jonka yksikkö on sekuntti.

Time is the indefinite continued progress of existence and events that occur in apparently irreversible succession from the past through the present to the future. Time is a component quantity of various measurements used to sequence events, to compare the duration of events or the intervals between them, and to quantify rates of change of quantities in material reality or in the conscious experience.Time is often referred to as a fourth dimension, along with three spatial dimensions.

AIKANAAN,in the due course, when the time comes, i sinom tid, tids nog

KAIKKI AIKANAAN, There is a time and a place for everything. Allt har sin tid.

AIKANSA ELÄNYT, outdated, outmoded, passe´ gammalmodig, otidsenlig, förlegad, omodern, inaktuell

OLLA AJASTAAN EDELLÄ, be ahead of one´s time , vara före sin tid.

OLLA AJASTAAN JÄLJESSÄ, EPÄAJANMUKAINEN, out of keeping with the times, lagging behind, old and antiquated, be behind the times; vara efter sin tid

AJAN TASALLA OLEVA, up-to-date , updated, vara aktuell, hålla sig á jour

PYSYÄ AJAN TASALLA, keep good time, håller sig uppdated

KULUTTAA AIKAA, ANTAA AJAN KULUA , while away, tillbringa tiden

AIKA KAUAN, quite a while, ganska länge

AIKAPALKKA, time rate (wages), tidlön ( tidavlönad person)

AIKAPULA, AJANPUUTE, lack of time, tidsbrist

AIKARAJA, time limit, deadline, tidsgräns

AIKAVALOTUS , time exposure, any exposure not made automatically by the shutter of the camera . tidsexponering

AIKATALLETUS, time deposit , tidsbunden deposition

AIKATAULU, time table, tidstabell, turlista, tidsschema

AIKATIEDOTUS, Time, The Speaking Clock, tidsgivning,

NEITI AIKA= Fröken Ur

AIKAURAKKA, A fixed-price contract to perform an assignment within an agreed period of time. tidsackord-

AIKAVYÖHYKE, time zone, tidzon

AIKAVÄLI (intervalli) , tidsintervall, tidsavsnitt

AIKAYKSIKKÖ, time unit, tidsenhet

Tid är en grundläggande dimension i vår tillvaro som gör att vi kan beskriva händelser i vad som har skett, vad som sker nu och vad som kommer att hända senare, det vill säga ge en ordnad följd, en sekvens, av händelser. SI-enheten för tid är sekund, utifrån vilken längre traditionella enheter är definierade som minut, timme, dag, vecka, månad, år, decennium, sekel, millennium. Andra SI-prefix för multipelenheter är tänkbara och decimaltid har föreslagits med dygnet som utgångspunkt. Tid kan mätas, liksom andra fysikaliska dimensioner. En mätanordning för tid kallas klocka eller ur. En väldigt noggrann klocka kallas kronometer. Den allra noggrannaste klockan är ett sk. atomur.

Det används flera olika kontinuerliga tidsskalor: Universell tid, Internationell atomtid (TAI), som är basen för andra tidsskalor, Koordinerad universell tid (UTC), som är standard för vardaglig tid, jordtid (TT), etc. Mänskligheten har uppfunnit kalendrar för att hålla reda på dagarnas, veckornas, månadernas och årens gång

AIKOINAAN , once, formerly, en gång i tiden: det var en gång..

ENNENAIKOJAAN, prematurely, untimely, alltför tidigt, i förtid, (prematura)

OMIA AIKOJAAN (HÄNELLE SOPIVAN AJAN TULLEN) , in the due course, i sinom tid ,

IÄT JA AJAT, AIKOJA SITTEN, för länge sedan, för evigheter sedan

AIKUISELÄMÄ, adult life, vuxenliv

AIKUISIKÄ, adulthood, vuxen ålder,

AIKUISKASVATUS,AIKUISOPETUS adult education, vuxenpedagogik, vuxenutbildning, undervisning

AIKUISLUKIO, adult high school, vuxengymnasium

AIKUISTUA, grow up, bli vuxen

AIKUISVÄESTÖ, adult population, den vuxna befolkningen

AIKAAN liittyvää sanastoa on hyvin runsaasti.

Muistiin muutamia niistä 30.8.2017

(3) MUISTAA MUISTOJA , remember memories, minnas minnen

(3) MUISTI, memory, minnesförmåga, hågkomst

MUISTI, memory,remembrance, commemoration, hågkomst, åminnelse 
 
MUISTI on kyky tallentaa ja palauttaa mieleen menneitä kokemuksia. Ihmisen muisti jaetaan sensoriseen muistiin, lyhytkestoiseen työmuistiin ja pitkäaikaiseen säilömuistiin. Muistin häiriöt tunnetaan yhteisnimellä amnesia. Muistia ihmisen mielen ominaisuutena tutkivat kognitiivinen psykologia, rememologia ja kognitiotiede.

• Eräitä MUISTI sanan sukuisia sanoja ja UNOHTAMISSANOJA 
  

MUISTIKUVA, recollection, minnesbild
MUISTETTAVA TAPAHTUMA, memorable event, händelse i det förgångna
UNOHTUMATON KOKEMUS, unforgettable experience , ett minne för livet
Hänellä on HYVÄ MUISTI A good memoruy, Hon har ett gott minne.
PAINAA MUISTIIN, commit to memory, remember, lägga på minnet
ELVYTTÄÄ VANHOJA M;UISTOJA, revive old memories, uppliva gamla minnen
HÄNEN MUISTONSA EI KOSKAAN KATOA, his memory shall never fade, hans minne skall leva
MERKITÄ, PANNA MUISTIIN, put down, write down, make a note of, anteckna
MUISTIINPANO, MERKINTÄ, TALLENNE, noting down, record, chronicle, uppteckning
32 megatavun muisti, 32MB memory , 32-megabyte memory, 32 MB minne
TALLETTAA TIETOKONEEN MUISTIIN, Store in the computer´s memory, Spara (Lagra) på hårddisken
TALLENTAA, MERKITÄ, KIRJOITTAA MUISTIIN, uppteckna , förvara, bevara, inspela, lagra
TYHJENNÄ MUISTI, Clear the memory, Frigör utrymme
MUISTIKATKO, memory block
MIESMUISTIIN, within living memory, i mannaminne
MUINAISMUISTO, relic, ancient monument, fornminne, fornlämning,
MUISTAA, remember, komma ihåg
MUISTAA (PALAUTTAA MIELEEN) , recall, recollect, återkalla i minnet
TUOREENA MUISTISSA, fresh in the memory , i färskt minne
UNOHTAA, forget, glömma
UNOHTAMINEN, lapse of memory, glömmande, be forgotten,
UNOHTUMATTOMASTI MIELEENPAINUNUT HETKI, a moment indelibly imprinted on my mind
UNOHTAVAINEN, forgetful, glömsk
UNOHTUNUT, forgotten, bortglömd, förglömd
KAUAN UNOHDUKSISSA OLLUT, long-forgotten , bortglömt länge
UNOHTUMATON, unforgettable, memorable, indelible, oförglömlig
UNHOLA , oblivion, glömska
VAIPUA UNHOLAAN, be forgotten, fall into oblivion, falla i glömska
KÄYTTÄÄ ULKOMUISTIA, memorize, commit to memory, memorera
OPPIA ULKOMUISTIIN, learning by heart, memorization, memorering
SITEERAA MUISTISTA, quote from memory, citera ur minnet
MUISTELLA jotakin, PALAUTTAA jotakin MIELEENSÄ, remember (recollect) something, call something to mind, minnas, dra sig någpt till minnes
Jokin ON TIPPUNUT MUISTISTA. Something escaped memory (slipped mind) Något har fallit ur minnet.

MUISTELLA MENNEITÄ, look back on the past, recall past memories

EI MUISTELLA MENNEITÄ! Let bygones be bygones! Låt det skedda vara glömd!

YRITÄ MUISTAA MITÄ NÄIT. Try to remember what You saw. Försök minnas vad du såg.
MUISTELMA, memoirs, memoar

KIRJOITTAA MUISTELMANSA, write one´s memoirs, skriva sina memoarer

OMAELÄMÄKERTA, memoir, självbiografi

MUISTELMIA LAPSUUDESTA, recollections of childhood,

MUISTELMAKIRJALLISUUS, memoirs, memoarlitteratur
MUISTIALKIO, memory cell, minnescell,
MUISTIKUVA, picture in ones mind , minnesbild
HÄMÄRÄ MUISTIKUVA jostakin, a vague , hazy recollection of sth, svag minnesbild
MUISTINMENETYS, loss of memory, amnesia, minnesförlust
KADOTTAA MUISTI, lose one´s memory, tappa minnet
PITÄÄ MIELESSÄÄN, keep in mind, bear in mind, bevara (hålla) i minnet
MUISTILEHTIÖ, notebook, anteckningsblock
MUISTINHALLINTA, minneshantering spårande skräpsamling)
Automaattinen roskienkeräys (engl. garbage collection) tai roskankeruu tarkoittaa tietotekniikassa automaattista muistinhallintamekanismia
MUISTINSUOJAUS, memory protection, minnesskydd
MUISTILISTA, check list, list of engagements. minneslista
MUISTIO, memorandum, memo, promemoria, memorandum, diplomatisk not

MUISTOESINE, souvenir, keepsake, memento , minnesgåva

MUISTOTILAISUUS, memorial ceremony, commemoration, minneshögtid
MUISTITIETO, tradition, kunskap som baseras på hågkomst
MUISTO, minne, hågkomst

jonkun MUISTOKSI, in memory of sb, till minne av

LAPSUUDEN MUISTOJA, childhoor memories, hågkomster från barndomen
MUISTOKIRJOITUS, memorial publication, minneskrift
MUISTOLAATTA, memorial tablet , commemorative tablet, minnestavla
MUISTOMERKKI, memorial, monument, minnesmärke, monument
MUISTOPUHE, commemorative speech, memorial address, minnestal
MUISTOSANAT, words of remembrance, minnesord
MUISTORAHASTO, memorial fund, fund till minnet
MUISTUA MIELEEN, come to sb´s mind, erinra sig
MUISTUTTAA (asiasta), PALAUTTAA MIELEEN, remind, påminna, erinra
MUISTUTTAA (huomauttaa) remind, anmärka
MUISTUTTAA ( OLLA KALTAINEN) , resemble, påminna, likna
Hän muistuttaa isäänsä. He resembles his father. Han liknar sin far.
MUISTUTUS, memento, reminder, påminnelse, erinran, anmärkning
MUISTUTUS (VALITUS), complaint, klagomål
MUISTUTUS (MOITE), reprimand, tillrättavisning
LEMMIKKI, forget- me-not, förgätmigej

(2) AJATELLA AJATUS (to think a thought, att tänka en tanke)

(2) AJATUS. Thought. Tanke.

Analysoitaessa tuota jaetta se on ajatuksena ja kirjoitettuna vielä ajatustasoa. . Laulettuna se on jo tehtyä tekoa.

Kalevala alkaa täten:

”Mieleni minun tekevi,

aivoni ajattelevi,

lähteäni laulamahan

saa´ani sanelemahan.”

Siis ennsin on ajatuksessa halu tai tahto tehdä jotakin

ja teksti  antaa ajatuksen hengen, idean, ajatussisällön  sanoina, kuvaten sen  toiminnan  ja työn

johon on motivoitu halu ja tahto aivojen ajatuksissa virinnyt.  Toimintavektorilla on selkeää suuntaa.

Mutta hyväkään AJATUS ei ole vielä fyysistä työtä tai toimintaa ,

vaikka ajatus onkin aivojen työtä ja aivotoimintaa.

Aivotyö ja toiminta on bioelektristä ja sinänsä ”näkymätöntä.”

Sitten kun henkilö laulaa Kalevalaa, hän on toteuttamassa tätä halua ja aivoituksiensa mielitekoa. Ja se on havaittavaa tekoa.

Toisena sanana katson AJATUS- sanan juuresta tulevia sanoja.

(2) Verbi on AJATELLA

AJATELLA, to think, att tänka

Tällä sanalla on ajallisia ja laadullisia vivahteita ja aromeja.

AJATUSTYÖ (AIVOTYÖ), brain work, mental activity, tankearbete

AJATUSTOIMINTA, mental activity, tankeverksamhet

AJATUSTEN VAIVAAMINEN, mental exertion( effort), tankemöda, tankeansträngning

AJATUKSIA VIRITTÄVÄ, thought provoking, , tankeväckande

MIETTIÄ, think about, wonder, reconsider, begrunda, betänka,

MIETISKELLÄ, meditoida, meditate, meditera

LASKELMOIDA, calculate, beräkna,

KUVITELLA, imagine, föreställa sig, tänka sig, inbilla sig,

KUVITTELU (MIELIKUVITUS), imagination; (KUVITELMA ) Fantasy, (FIKTIO) Fiction, inbillning, fantasi; (KUVITELMA, OLETTAMUS) fiktion

POHTIA, think about, consider, ponder, discuss, dryfta , fundera, resonera, överlägga

HARKITA, think over , consider, deliberate, weigh up, be thinking of, reconsider, överväga, bedöma, uttänka, överlägga

HARKITEN, with deliberation, deliberately, med eftertanke

HARKITSEMATON, thoughtless, unconsidered, obetänksam , oöverlagd, icke välbetänkt

HARKITTU, överlagd, med berått mod, genomtänkt, övervägd, övertänkt, välförberedd, planerad, planlagd, ändamålsenlig, lämplig, passande

AJATELTAVISSA OLEVA, thinkable, imaginable, conceivable , tänkbar

AJATTELEMATON, thoughtless, unreflecting, obetänksam, tanklös, lättsinnig

AJATTELIJA, philosoph, tänkare, filosof

AJATTELU, thinking , tänkande, tankearbete, tankeverksamhet, tankeprocess

AJATTELUKYKY, capacity for thinking, tankeförmåga

AJATUKSELLINEN RATKAISU, logical, abstract, conceptual solution, en tänkt lösning på en uppgift

AJATUKSELLISESTI, logically, tankemässigt

AJATUKSENKULKU, AJATUKSENJUOKSU, train of thought, line of reasoning, tankegång

AJATUKSENSIIRTO, telepathy, tankeöverföring, telepati

AJATUKSENVAPAUS, freedom of thought, tankefrihet

AJATUS, thought, idea; tanke, åsikt, idé

AIKOMUS, TARKOITUS, intention, avsikt, syfte, uppsåt

MIELIPIDE, view, opinion, thoughts, ideas, åsikt, opinion

VAIHTAA AJATUKSIA, exchange views, ideas, byta åsikter,

AJATUSHARHA, illusion, tankevilla, inbillning, chimär

PUDOTA KÄRRYILTÄ, can´t quite follow, tappa trådet , hänga

nte med

AJATUSKATKO, to lose one´s train of thought, mind went blank, tappa trådet

PÄÄSTÄ KÄRRYILLE; catch on , hitta trådet

HAJAMIELINEN, absent- minded, tankspridd

AJATUSMAAILMA, way of thinking, thought processes, scheme of things, ideology, tankevärld

AJATUSRAKENNELMA, abstraction, tankebyggnad, abstraktion

AJATUSSISÄLTÖ JA VAIKUTTIMET, spirit and thrust, tankeinnehåll och motiv

AJATUSSISÄLTÖ, idea, thought content, meaning, the spirit, tankeinnehåll

AJATUSSUUNTA, school of thought, tankeriktning

AJATTELUTAPA, AJATUSTAPA, way of thinking, line of reasoning, attitude, (MIELENLAATU) mindset, thought, tankesätt

AJATUSTENLUKIJA, thought- reader, tankeläsare

AJATUSTENVAIHTO, exchange of views, tankeutbyte

AJATUSVIIVA, dash, tankestreck

HENKINEN TERÄVYYS, mental acumen, tankeskärpa

PÄÄTTELYKYKY, power of deduction, slutledningsförmåga

PÄÄTTELY, PÄÄTELMÄ , reasoning, argumentation; slutsats


(AJATUS  johtaa päätöksentekoon jo AJATUSMAAILMASSA  esim  "Mieleni minun tekevi jne, mutta  viluistuin ja kurkkuni on nyt   käheä, joten  en lähde laulamaan nyt.  Paavalista on myös eräs esimerkki,  "TAHTO minulla on mutta voimaa  kaikkiin saarnaamiini hyviin tekoihin ei ole" - hänhän oli suurimman ajan  jalat kahleissa)

(1) AIVOT, Brain, Hjärna

Suomen sanakirjoja tältä kesältä

AIVOT , engl. Brain, ruotsiksi Hjärna.

Suomi- englanti ja ruotsi -suomi sekä englanti suomisanakirjoista:



AIVO, (asian aivo), mastermind, överlägsen ande
AIVOT (ihmisen aivot) Brain, hjärnor
HANKKEEN AIVOT , mastermind, brain, överlägsen ande
VAIVATA AIVOJAAN, ”hieroa aivonystyjään” rack one´s brain, beat one´s brain out
Det krävs tankemöda, hjärngymnastik.
AIVOTYÖ, AJATUSTYÖ thinking, brainwork, tankearbete, tankemöda
AIVOTOIMINTA, mental activity, thinking, brain function, brain activity, hjärnverksamhet
AIVOFILMI= aivokäyrä, EEG, electroencephalogramm ; EEG-kurva
AIVOHALVAUS, stroke, apoplexy; hjärnslag
AIVOKALVONTULEHDUS, meningitis, hjärnhinneinflammation
AIVOKALVO, AIVOKALVOT, meningx, meninges, hjärnhinna, hjärnhinnor
AIVOKIRURGI, brain surgeon, hjärnkirurg
AIVOKASVAIN, aivotuumori, brain tumour, (Am. Brain tumor), hjärntumör
AIVOKUDOS, brain tissue, hjärnvävnad
AIVOKUOLEMA, brain death , hjärndöd
AIVOPUOLISKO, cerebral hemisphere , hjärnhalva
Vasen aivopuolisko, the Left brain , vänster hjärnhalva
AIVOKUORI, cerebral cortex , hjärnbark
AIVOLOHKO, lobe of brain , hjärn lob
AIVOLISÄKE, pituitary gland , hjärnbihang
AIVOSOLU, brain cell, hjärncell
AIVORUNKO, brain stem , hjärnstam
AIVOTÄRÄHDYS, concussion, hjärnskakning
AIVOVERENVUOTO, cerebral haemorrhage, hjärnblödning
AIVOVERITULPPA, embolia cerebri, thrombus, blood clot in brain, blodpropp i hjärna
AIVOVAMMA = aivovaurio, brain damage, hjärnskada
AIVOVOIMISTELU, mental excercise , hjärngymnastik
AIVOPESU, brainwashing; hjärntvätt
AIVOVIENTI = aivovuoto, brain drain, kompetensflykt, forskarflykt
AIVORIIHI, brainstorming session , hjärnstorm, idékläckning, idémöte , hjärntrust