Nobelvikko ja Nobelpäivä Ruotsissa. Ketka tulevat juhliin?

Ladda inför dagens Nobelfirande

Onsdag 10 december är Nobeldag med prisutdelningar, banketter och galapetteri. Du kan följa allt som händer under dagen på gp.se som både liverapporterar och visar hundratals bilder. Start för liverapporten klockan 15.30.

Lång väntan på "festernas fest"

Snart slår Stadshuset upp portarna till den stora Nobelbanketten. För 21-åriga studenten Johanna Kuniholm är det första gången. Men hon är inte där för att ha roligt, utan för att arbeta.

Fakta: Så fungerar Nobelprisutdelningen

Nobeldagen den 10 december i Stockholm inleds med prisutdelningen i konserthuset vid Hötorget i centrala Stockholm.

Fakta: Nobelfesten i SVT

Fredsprisutdelningen i Oslo är först ut. Sedan forstätter det till sena kvällen. Här är hålltiderna.

Nobelfesten 2014

Högtidlig prisutdelning i Konserthuset. Se bilderna och läs liverapporteringen från festernas fest.

Fler artiklar

JUHLALLISUUDESSA   LÄSNÄOLIJAT

Fakta: De kommer på Nobelfesten

• Kuningasperhe luonnollisesti on läsnä sekä Nobelpalkinnon vastaanottajat  perheineen - poikkeuksena rauhanpalkinnon saajat, jotka  ovat  Oslossa

• Lisäksi läsnä on kuusi aiempaa Nobelpalkinnon vastaanottajaa, jotka ovat saaneet palkintonsa 2000-luvulla.

Kungafamiljen är självklart där och Nobelpristagarna (förutom fredspristagarna som är i Oslo) med familjer.

Dessutom kommer sex tidigare Nobelpristagare på festen – samtliga har fått pris under 00-talet.

• Ministereista juhliin opn kutsuttu Pääministeri Stefan Lofven (S), valtiotalousministeri Magdaleena  Andersson (S) , kulttuuri ja  demokratiaministeri Alice Bah Kuhnke (MP), elinkeinto- ja innovaatiominsiteri Mikael Damberg (S) , ulkoministeri Margot Wallström (S) , koulutusministeri Gustav Fridolin (MP) Helene Hellmark korkeakouluopintojen ja tieteellisen tutkimuksen ministeri .

Ministrar som får festa loss på Nobelvis: statsminister Stefan Löfven (S), finansminister Magdalena Andersson (S), kultur- och demokratiminister Alice Bah Kuhnke (MP), närings- och innovationsminister Mikael Damberg (S), utrikesminister Margot Wallström (S), utbildningsminister Gustav Fridolin(MP) samt Helene Hellmark (S), minister för högre utbildning och forskning.

•  Edelleen  seuraavat henkilöt: Puolueitten johtajat Jan Björklund (FP), Göran Hägglund (KD), Annie Lööf (C) ja Jonas Sjöstedt  (V) .SD:ltä ei ole kutsuttu edustajaa,  syynä on " puutteellinen  demokraattisten periaatteiden  ja ihmisten välisen  tasa-arvon huomioiminen " kuten Nobelstiftelse asian kiteyttää. 

Dessutom kommer partiledarna Jan Björklund (FP), Göran Hägglund (KD), Annie Lööf (C) och Jonas Sjöstedt (V). Inga företrädare för Sverigedemokraterna är inbjudna eftersom partiet visar "en bristande respekt för den grundläggande demokratiska principen om alla människors lika värde", enligt Nobelstiftelsen.
Källa: Nobelfstiftelsen. (TT)

Vuoden 2014 Nobelin palkinto neurotieteestä . Aivojen paikantajasolut on keksitty.

John O’Keefe  (s. 18.11. 1939 N.Y).
 yhdysvaltalais-brittiläinen  neurotieteilijä. Hän on tutkinut urallaan erityisesti aivojen  spatiaalisen hallinnan  aistin perussoluja, paikantamisen tietopankkia, paikantamiseen pystyvää kohtaa aivoissa,  paikantajasolujen sijaintikohtaa....
 ja hän havaitsi hippokampuksen paikkasolut ( paikantajasolut) . Hänet palkittiin löydöistään vuonna 2014 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnolla.
John O’Keefe syntyi New Yorkissa vuonna 1939.Hänen vanhempansa olivat irlantilaisia maahanmuttajia. O’Keefe sai alemman korkeakoulututkinnon City College of New Yorkista. Hän väitteli 1967 fysiologisen psykologian  tohtoriksi  kanadalaisessa McGill-yliopistossa ja siirtyi sen jälkeen University College Londoniin tekemään väitöskirjan jälkeistä  työtä.  O’Keefe on ollut koko uransa kiinostunut siitä, miten  aivot kontrolloivat  käyttäytymistä.. Hän alkoi tutkia aihetta 1960-luvun lopulla neurofysilogian keinoin. O´Keefe julkaisi vuonna 1971 Jonathan Dostrovskyn kanssa tutkimuksen, jossa he osoittivat, että hippokampuksen paikkasolut muodostaisivat karttajärjestelmän. O’Keefe laajensi vuonna 1978 tutkimustaan Lynn Nadelin kanssa. He esittivät, että paikkasolujen lisäksi hippokampuksessa olisi tietoa myös suunnasta ja etäisyydestä, mikä mahdollistaisi ympäristöön  kognitiivisen orientoitumisen  topografisen  (karttamaisen) hahmottamisen.  O’Keefe alkoi 1980-luvun puolivälissä kehittää Neil Burgessin kanssa kognitiivisen karttansa ja sen komponenttien tietokonemalleja: .Homunculuksen lukemaa  karttaa.
O’Keefesta tuli vuonna 1987 University College London kognitiivisen neurotieteen professori. Hän on 2000-luvulla saanut löydöksistään useita lääketieteen palkintoja Vuonna 2014 hän jakaa Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon May-Britt ja Edvard Moserin kanssa aivojen paikantamistiedosta vastaavien solujen löytämisestä.


John O'Keefe, född 18 november 1939 i New York, är en amerikansk-brittisk forskare. 2014 tilldelades han Nobelpriset i fysiologi eller medicin tillsammans med May-Britt Moser och Edvard Moser "för deras upptäckter av celler som utgör ett positioneringssystem i hjärnan".
O'Keefe doktorerade i fysiologisk psykologi vid McGill University i Montréal i Kanada 1967. Han forskade därefter vid University College i London och utnämndes där till professor i neurovetenskap 1987. Han är idag chef för Sainsbury Wellcome Centre for Neural Circuits and Behaviour vid samma universitet.^[1]